Puhe juhlatilaisuudessa 8.12.2022.
Hyvät suomen viennin tekijät ja kollegat
Minulla on kunnia toivottaa teiden tervetulleiksi tähän Teollisuuden palkansaajien 10-vuotistapahtumaan.
11.12.2020 oli minulle mielenkiintoinen päivä. Osallistuin silloin yhtenä 11 liiton edustajasta Teollisuuden Palkansaajat ry:n perustavaan kokoukseen.
Kirjoitin facebooktililleni asiasta seuraavaa:
”Tehtiin juuri työmarkkinahistoriaa. STTKn, Akavan ja SAKn 11 liittoa (mm. ERTO) edustaen 400.000 teollisuuden ja lähitehtävien palkansaajaa perusti äsken Teollisuuden palkansaajat ry:n. Vuosien päästä tämä hetki voi olla suomalaisen työmarkkinan megajuttuja. Tavoitteena mm. yhteisiä neuvottelutavoitteita. Kunnon vastavoima EK:lle. Mukava fiilis vatsanpohjassa. Olla osana historiaa. Aika siistii.”
Nyt TP:llä on 14 jäsenliittoa ja niissä vajaa 500.000 teollisuusaloilla töissä olevaa jäsentä.
Hyvät kuulijat,
Mikä on Teollisuuden palkansaajat tänään? Ensinnä TP on edelleen keskusjärjestörajat ylittävä avoin keskustelualusta teollisuuden piirissä työskenteleville. Tämä on soittautunut hyvin tarpeelliseksi työmarkkinailmapiirin kiristymisen takia viimeisten vuosien aikana.
Koko Suomen historia ja menestys perustuu yhdessä sopimisen ja yhdessä tekemiseen. Suomi on liian pieni maa riitelyyn -periaate näyttää ainakin työmarkkinoilla unohtuneen.
Olen ollut Teollisuuden palkansaajat ry:n puheenjohtaja nyt kaksi vuotta. Tämä aika on ollut monella tavalla poikkeuksellista aikaa. Tyytymättömin olen siihen, että työmarkkinoiden osalta aika on ollut rikkomisen ja repimisen aikaa. Olemme suureksi osaksi jättäneet taaksemme yhdessä tekemisen ja yhteisen hyvän edistämisen. Lyhytnäköinen eduntavoittelu ja riidanhakuisuus ovat kasvaneet työmarkkinoilla vahvasti. Tästä on viimeisen vuodenkin ajalta ikäviä esimerkkejä.
Hyvät kuulijat,
Teollisuuden palkansaajat on tietoon perustuvan vaikuttamistyön organisaatio. Mitä tämä tarkoittaa? Se tarkoittaa, että olemme sitoutuneet tuottamana suomalaiseen työmarkkinakeskusteluun faktatietoa. Tavoitteemme on, että työmarkkinoihin liittyvät päätökset perustuvat faktoihin, ei vain uskomuksiin ja usein toistettuihin luultuihin tosiasioihin.
Viimeisiltä kahdelta vuodeltakin löytyy useita esimerkkejä TP:n tärkeistä tutkimuksista ja selvityksistä.
Helmikuussa 2021 julkaistiin TP:n toimesta tutkimus otsikolla Irti keksitetystä, kohti paikallista. Neljä myyttiä paikallisista sopimisesta.
Myytti 1: Suomen työmarkkina ovat jäykät. Tulos: Myytti ei pidä paikkaansa. Suomen työmarkkinat eivät ole kv-vertailussa jäykät.
Myytti 2: Paikallinen sopiminen lisää työllisyyttä. Tulos: Myytille ei löydy tieteellistä tukea.
Myytti 3: Paikallinen sopiminen lisää tuottavuutta. Tulos: Myytille ei ole löydettävissä tieteellistä tukea.
Tulokset eivät siis vastanneet julkisuudessa käytävää keskustelua. Hämmästyttää, että näitä myyttejä edelleen toistetaan julkisuudessa, vaikka ne eivät siis pidä paikkaansa.
Hyvät kuulijat,
Lokakuussa2021 julkaistiin Edistys-analyysi Suomen ja Ruotsin työmarkkinamallien vertailusta. Ovatko järjestelmät kovinkin erilaisia?
Vertailu osoitti mm., että vaikka Ruotsissa ei ole lakisääteistä yleissitovuutta, on Ruotsissa työehtosopimusten kattavuus 90 % ja Suomessa 91 %. Myytti siitä, että yleissitovuus tuottaisi työmarkkinoille hyvin erilaisen kehikon ei siis pidä paikkaansa. Sääntelykehikosta huolimatta eroa ei siis käytännössä ole.
Edelleen selvitys osoitti, että paikallista sopimista on Ruotsissa ja Suomessa saman verran yksityisellä sektorilla, mutta julkisella sektorilla paikallista sopimista on Suomessa vähemmän. Myytti siis siitä, että Ruotsissa olisi merkittävästi Suomen enemmän paikallista sopimista ei siis pidä paikkaansa.
Marraskuussa 2021 TP julkaisi analyysin, joka perustui yritysten edustajille tehtyyn kyselytutkimuksiin. Tulokset eivät olleet yllätys, mutta eivät vastanneet julkisuudessa käytävää keskustelua. Tutkimus osoitti, että 27 prosenttia yrityksistä, jotka soveltavat työehtosopimuksia, suhtautuvat negatiivisesti työmarkkinamalliimme. Kun huomaa, että työehtosopimuksen olennainen tehtävä on rajoittaa työnantajan yksipuolista päätösvaltaa, voidaan lukua pitää pienenä.
Tyytymättömimpiä olivat ne yrityspäättäjät, jotka eivät työehtosopimuksia yrityksessään sovella eivätkä työehtosopimuksia tunne. Heistä 61 % oli tyytymätön työehtosopimusjärjestelmään. Tämä asioita osaamattoman ja tuntemattoman porukan ääni kuitenkin kuuluu kohtuuttoman paljon julkisuudessa. Olisi toivottavaa, että järjestelmää kehitettäisiin niiden tahojen toiveiden ja tarpeiden mukaan, jotka sitä soveltavat, ei niiden, jotka eivät järjestelmää sovella eivätkä tunne.
Hyvät kuulijat
Haluan muistuttaa kaikkia läsnäolijoita työmarkkinoiden kultaisesta säännöstä — Jos luottamus menetetään, ei jää kuin erimielisyys. Hartaasti toivon ja pyydän, että oikeasti mietitte, mitä sanoin.
Ihan lopuksi, vaikka Suomi onkin kansakuntien marraskuu, näemme kaikki negatiivisuuden kautta, haluan toivottaa teille hyvää iltaa.
Kiitos.
