Valtuustoaloite vieraskielisten oppilaitten suomen kielen osaamisen parantamiseksi

Valtuustoaloite vieraskielisten oppilaitten suomen kielen osaamisen parantamiseksi (20.1.2025)

Espoon suomenkielisissä peruskouluissa on tällä hetkellä noin 9200 oppilasta, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Heistä noin 8000, noin 87 % lukee suomi toisena kielenä -oppimäärää (S2-opetus). Vieraskielisten osuus Espoon peruskoululaisista on noin 30%.

Suomen kieli (viralliselta nimeltään äidinkieli ja kirjallisuus) on yksi peruskoulun keskeisimpiä oppiaineita.  Suomi on myös peruskoulun virallinen opetuskieli. Suomen kielen osaaminen on aivan keskeinen edellytys opinnoissa menestymiselle.

Jos oppilas ei opi ymmärtämään kunnolla opetuskieltä eli suomea, hänen mahdollisuutensa menestyä suomeksi opetettavien aineiden opinnoissa heikkenevät ratkaisevasti.  Se on liukumäki syrjäytymiseen.

Vieraskielisten oppilaitten huoltajat ovat voineet jo vuosia valita lapselleen oppimäärältään suppeammat suomen kielen kurssit nimikkeellä S2-opetus. S2-opetusta opetetaan peruskoulun luokilla 1-9. S2-opetuksessa vaatimukset ovat ”normaalia” suomen kielen opetusta (S1-opetus) vaatimattomammat.

S2-opetusvalintaa tehdessä lapsen suomen kielen osaaminen on voinut olla lähes sama kuin S1-opetukseen menevällä, mutta muutamassa vuodessa rajusti erilainen. Tarkoitus on ollut, että kun kielitaito vahvistuu, oppilas siirtyisi S1-opetukseen. Siirtymistä S2-opetuksesta S1-opetukseen ei kuitenkaan käytännössä tapahdu.

Käytännössä peruskoulun S2-opetuksen jälkeen lapsella on isoja vaikeuksia osata suomea niin, että hän pärjäisi ysiluokan jälkeen toisen asteen tai myöhemmin korkea-asteen opinnoissa. Tämä tarkoittaa, että vieraskielisten lasten elinikäinen koulutustaso ”valitaan/määrätään” tosiasiassa alhaiseksi jo peruskoulun ala-asteella. Heikko suomen kielen osaaminen ”tuomitsee” heikkoon koulutustasoon ja koulutetumpia heikompaan työllisyysasteeseen. Heikko työllisyys altistaa köyhyydelle ja syrjäytymiselle, integraatio vaikeutuu.

S2-opetuksen valintaa ei ole tällä hetkellä sidottu lapsen suomen kielen taitoon. Määräävä asia on äidin rekisteriin merkitty kieli ja vanhempien valinta opetuksesta.

Vieraskielisen lapsen vanhemmat päättävät opiskeleeko lapsi peruskoulussa suomea S1- vai S2-opetuksessa. Koululla voi olla vahva ohjaava vaikutus valintaan.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustoaloitteena, että

  1. Espoo tekee vertailun S1- ja S2-opetukseen osallistuneiden vieraskielisten lasten peruskoulun jälkeisten opintojen toteutumisesta.
  2. Espoo listaa keinoja, joilla voitaisiin varmistaa, että vieraskielisten lasten vanhemmat ymmärtävät S2-opetuksen valinnan vaikutuksen lapsen tulevaisuuden mahdollisuuksiin.
  3. Espoo listaa keinoja, joilla S2-opetuksen valinneiden vieraskielisten lasten osuutta voitaisiin laskea merkittävästi, esimerkiksi puoleen nykyisestä.  

Espoossa 20.1.2025

Juri Aaltonen, valtuutettu, sd

Valtuustopuhe Espoonlahden uimahallin hankesuunnitelmasta

 Hyvät kollegat,

(puhe on ennakkotieto, uimahallin hankesuunnitelma otettiin ennen puhetta pois valtuuston esityslistalta ja asia palautettiin valmisteluun 21.10.2024 valtuuston kokouksessa)

Espoonlahdessa ja Espoossa on liian vähän uima-allastilaa. Väestömäärän kasvaessa ja ikääntyessä uimahallipalvelujen kysyntä tulee kasvamaan.

Muutamia faktoja:

  • Espoonlahdesta on tulossa asukasmäärältään Espoon suurin kaupunkikeskus, jossa asuu nyt yli 60.000 asukasta. Väkiluku jatkaa vahvaa kasvua.
  • Nykyinen halli on ruuhkautunut.
  • Espoonlahden halliin tuli jo 2019 keskimäärin tunnin aikana 300 asiakasta, huipputuntien aikana noin 1000.
  • Suomen kunnissa on keskimäärin 52 asukasta/allasm2. Espoon luku 2019 oli 72 asukasta/allasm2, laski Matinkylän hallin myötä 56, mutta on nousemassa 63 jo vuonna 2030. Allasneliöihin on laskettu mukaan myös kiinni olevat Tapiolan ja Olarin uimahallit.
  • Liikuntalautakunta pitää hankesuunnitelman allasalaa liian pienenä. Uimahalli on liikuntainvestointi, joka johtaa selvästi liikunta-aktiivisuuden kasvuun kaikissa ikäryhmissä.

Hyvät valtuutetut,

Espoonlahden uimahallin hankesuunnitelmaan pitää lisätä monitoimiallas. Monitoimialtaassa voidaan harrastaa lähes kaikkea vesiliikuntaa: vesikävelyä, normiuintia, uimahyppyjä, sukellusta, vesipalloa, uppopalloa ja melkein kaikkea mikä mieleen tulee. Eli se palvelee laajasti espoolaisia liikunnan harrastajia.

Kaupunginhallituksen hyväksymän hankesuunnitelman puute on, että se ei sisällä uimahallin laajennusta uudella hyppyallashallilla.

Hankesuunnitelman valmistelun ongelma on, että siinä ei ole selvitetty mahdollisuutta laajentaa hallia monitoimialtaalla ilman kalliita 10 metrin hyppytornia ja omaa kisakatsomoa.

Allastilaa tarvitaan enemmän, mutta voimme kysyä, onko meillä nyt tai tulevaisuudessa varaa rakentaa 10 metrin sisähyppymahdollisuus omalla katsomolla? Harrastusmahdollisuus on jo Helsingissä ja Vantaalla.

Hyvät kollegat,

Nyt ei saa käydä samalla tavalla kuin Keski-Espoon uimahallissa kävi. Keski-Espoon halli on osoittautunut liian pieneksi alueen asukasmäärälle. Virheen tekeminen kerran on hyväksyttävissä, mutta sen tietoinen toistaminen nyt Espoonlahdessa ei ole hyväksyttävää.

Hyvät valtuutetut,

Ennen hankesuunnitelman hyväksymistä meidän tulee tietää, mitä maksaisi, jos hallia laajennettaisiin hankesuunnitelman liitteen mukaisella allashallilla, jossa olisi Leppävaaran uimahallin monitoimialtaaseen rinnastettava allas.

Teen seuraavan palautusesityksen:

Palautetaan hankesuunnitelma valmisteluun. Palautuksen aikana lasketaan hankesuunnitelman liitteen 2 vaihtoehdon B kustannukset, jos toteutetaan liitteen 2 vaihtoehdon B allashalli normaalilla (20x25m) monitoimialtaalla ilman omaa katsomoa.

Kiitos.

Juri Aaltonen

valtuutettu, sd

Valtuustoaloite rantaraitin turvallisuuden ja viihtyisyyden parantamiseksi

Valtuustoaloite rantaraitin turvallisuuden ja viihtyisyyden parantamiseksi (16.9.2024)

Espoon Rantaraitti on ainutkertainen kevyen liikenteen virkistys- ja ulkoilureitti, joka tarjoaa merellistä tunnelmaa ja kivaa tekemistä ympäri vuoden.

Espoon rantaraitti on kaikkien espoolaisten ylpeys ja sen suosio kasvaa koko ajan. Raitti paranee askel askeleelta. Viimeisin todella merkittävä ja erinomainen parannus oli raitin siirtyminen noin 200 metrin matkalta rantaan Villa Kolikarin kohdalla Koukkuniemessä.

Espoon asukasmäärän kasvaessa kasvaa myös raitin käyttäjämäärät. Jo vuoden 2018 Rantaraitin käyttäjätutkimuksessa (Metropolia AMK) kiinnitettiin huomioita pyöräilyn haasteellisuuteen kapealla rantaraitilla.

Varsinkin kovavauhtisen pyöräilyn yleistyminen aikuisten, lasten, lastenvaunujen ja koirien suosimalla raitille aiheuttaa liian usein vaaratilanteita.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustoaloitteena, että Espoo:

  1. Selvittää kattavasti Rantaraitin eri kohtien käyttäjämääriä, kulkutapoja ja kulkunopeuksia.
  2. Selvittää pyöräilyyn tai muuhun liittyvien vaaratilanteiden yleisyyttä rantaraitilla.
  3. Selvittää tarvetta ja mahdollisuuksia parantaa Rantaraitin turvallisuutta esimerkiksi asettamalla pyörille 10 kilometrin nopeusrajoitus vilkkaimpina käyttöaikoina tai pysyvänä.
  4. Selvittää muita keinoja Rantaraitin turvallisuuden kehittämiseksi.

Espoossa 16.9.2024

Juri Aaltonen

valtuutettu, sdp

Valtuustoaloite mm. Tyttöjen talon toiminnan tärkeydestä

Valtuustoaloite mm. Tyttöjen talon toiminnan tärkeydestä (3.6.2024)

Hyvinvointialueet vastaavat yhdessä kuntien kanssa asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistävistä palveluista.

Olennainen osa hyvinvointia ja terveyttä edistävistä palveluista tuotetaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimesta. Näiden järjestöjen toimintaa rahoitetaan merkittäviltä osin valtionavustuksilla.

Valtioneuvoston 25.4.2024 kehyspäätöksen mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtioavustuksia (Stean tuet) leikataan kuluvan vuoden tasosta 80 miljoonalla eurolla 2025 alusta lukien. Hallituskauden loppuun mennessä avustuksia leikataan vuositasolla yhteensä 130 miljoonalla eurolla eli kolmanneksella vuoden 2024 tasosta.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt organisoivat valtakunnallisesti satojen tuhansien vapaaehtoisten työtä ja tarjoavat tukea lukuisille eri ihmisille ja ihmisryhmille. Esimerkkejä toiminnasta ovat nuorten tai vanhusten kohtaamispaikkojen ylläpitäminen, vapaaehtoinen tukihenkilö- ja ystävätoiminta ja omaishoitajien lomitus, moninainen vertaistuki sekä kriisiapu. Järjestöjen toiminta mahdollistaa asukkaiden kohtaamisia lisäten yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemusta. Järjestöt ovat luomassa merkityksellistä yhteisöä.

Espoossa Stea rahoittaa yhdessä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa mm. Espoon Tyttöjen Talon, Yhteisötalo Espoon ja Matinkylän Naapuruustalon toiminnan. Espoo ei tällä hetkellä rahoita näiden palvelujen tuottamista.

Stea rahoittaa yksin mm. Espoon monikulttuuriset lapset ja nuoret ry:n Yhdessä vanhemmiksi -hanketta, jonka rahoitus päättyy 2024.  

Em. hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut ovat osoittautuneet tärkeiksi asukkaiden tuki- ja yhteisöllisyyspalveluiksi. Avoimet kohtaamispaikat myös tarjoavat ilmaisia toimintatiloja muille järjestöille.

Valtionavustusten leikkaaminen valtakunnallisesti kuluvasta vuodesta viidenneksellä jo vuoden 2025 alusta lukien vaarantaa vakavasti palveluita. Rahoituksen mahdollisesti vähentyessä uhkaa kadota tärkeiden palvelujen lisäksi myös olemassa olevia kustannustehokkaita ja vaikuttavia yhteisöllisiä palvelurakenteita.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustoaloitteena, että kaupunki

  • listaa merkittävää valtionavustusta saavat Espoossa hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja tuottavat sosiaali- ja terveysjärjestöt,
  • listaa em. järjestöjen valtionavustuksen määrän 2024
  • arvio em. järjestöjen valtionavustuksia saaneiden yksittäisten palvelujen tärkeyden espoolaisille,
  • arvio miten em. palveluille kävisi, jos valtionavustus loppuisi kokonaan ja
  • selvittää mahdollisuutta laatia yhdessä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa suunnitelma hyvinvointia ja terveyttä edistävien järjestöpalvelujen turvaamisesta valtionavustusten vähentyessä.

Espoossa 3.6.2024

Juri Aaltonen, valtuutettu, sd

Puhe vuoden 2024 budjetin valtuustokäsittelyssä 23.10.2023

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Ollaanko Espoon valtuustossa vastuullisia? Tavoitellaanko Espoossa kestävää taloutta ja hyviä palveluja? Arvostetaanko Espoossa kouluja, päiväkoteja ja kirjastoja? Pidetäänkö nuorten jaksamista tärkeänä? Entä terveys- ja sosiaalisia ongelmia ennaltaehkäiseviä palveluja, kuten uima- ja urheiluhalleja sekä seuroja?

Rakennetaanko Espoon taloutta kestävästi vai otetaanko lisää lainaa ja valetaan perustukset hiekalle?

Hyvät valtuutetut,

Vanhoillisporvarien käsi on jälleen kerran tukevasti lastemme lompakolla.

Meidän on vaadittava kestävää taloutta ja reilua yhteiskuntaan. Meidän on turvattava mm. koulujen, päiväkotien ja kirjastojen tulevaisuus. Lapsista leikkaaminen on tulevaisuuden tuhoamista.

Meidän tulee ottaa lainaa vain niin paljon kuin on välttämätöntä. Veronkevennysten rahoittaminen velalla olisi vanhoillisporvarien vastuutonta populistista talouspolitiikkaa. Tuon politiikan lopputulema on tulevaisuuden toivon menetystä ja lisääntyvät ongelmat niin kouluissa kuin muuallakin.

Hyvät kollegat,

Kaupunginjohtajan esityksessä Espoon toimintamenot kasvavat kuluvasta vuodesta noin 59 meuroa eli vajaa neljä prosenttia. Kustannusten kasvu on loogista mm. sen takia, että espoolaisten määrä kasvaa kuluvana vuonna ja ehkä ensi vuonnakin noin 8000:lla, eli vajaa 3 %. Lisäksi niin palkat ja kaikki hinnat ovat nousseet ja jatkavat nousuaan.

Koska hinnat nousevat, edellyttää nykyisen palvelutason ylläpito isompaa euromääräistä verokertymää. Jotta espoolaisten palvelutaso säilyisi vuoden 2023 tasolla, pitäisi verotulojen kasvaa ainakin inflaation verran. Verojen euromäärän pitäminen ennallaan ei huomioisi palkkojen nousua ja inflaation vaikutusta ja tarkoittaisi oikeasti verotuksen keventämistä. Tällaiseen espoolaisilla ei ole varaa.

Arvoisat kollegat,

Espoon pitkäaikaisen lainakannan nettomäärän ennustetaan kasvavan 2024 noin 17 meuroa. Määrä vastaa lähes 1:1 kiinteistöveron eurokertymän lisäysarviota vuodelta 2024.

Joka ainut Espoon tuloista vähennetty euro tarkoittaa käytännössä euroa lisälainaa kaupunginjohtajan pohjaesitykseen.

Verotuksen keventäminen esim. 5,2 %:in tarkoittaisi joko lisävelkaa tai vaarallisia leikkauksia kouluista ja päiväkodeista. Kasvun ja oppimisen toimiala kamppailee jo tänä päivänä vakavien rahoitusongelmien kanssa.

Arvoisat kollegat,

Veropopulismin ja veronkevennysten maksajiksi eivät saa joutua espoolaiset koululaiset, päiväkotilapset, seurat, kulttuuritoimijat ja harrastajat.

Veronkevennyksiä ei pidä rahoittaa ottamalla lisää velkaa. Lapsillamme on oikeus vaatia vastuullista taloudenpitoa.

Kannatan kaupunginjohtajan vastuullisia veroprosenttiesityksiä.

Kiitos.

Juri Aaltonen

valtuuutettu, sd

Nuoret äänestivät ”esivaalissa” 2023 Aaltosen eduskuntaan

Allianssi ry järjesti näissäkin eduskuntavaaleissa ”esivaalit” nuorille. Nuorisovaalien suosio on kasvanut vuosi vuodelta.

Nuoret valitsivat Uudeltamaalta eduskuntaan mm. Juri Aaltosen, SDP. Aaltosen sijoitus 2409 ehdokkaan joukossa oli 100. SDPn listalta tuli Uudeltamaalta valituksen viisi, joista Aaltonen oli neljäs.

  • Olen todella ylpeä ja otettu nuorilta saamastani luottamuksesta. Iso kiitos kaikille minua äänestäneille, sanoo Juri Aaltonen.

Nuorten valtakunnallisissa eduskuntavaaleissa äänesti noin neljäsosa kaikista 12-17 -vuotiasta. Ääniä annettiin yhteensä lähes 100.000.  Ehdolla olivat kaikki eduskuntavaaliehdokkaat.

Tarkat tulokset löytyvät Allianssi ry:n sivuilta Uutisista ja linkistä https://bit.ly/42tOIbQ

Valtuustoaloite purkutaiteesta

Taide on hienoa. Haluan purkutaidetta myös Espooseen. Haluatko sinä? Miksi purettavaksi ”tuomittuja” taloja ei hyödynnetä Espoossa taidetapahtumiin? Keravalla on järjestetty useita suuren suosion saaneita purkutaidetapahtumia. Espoon pitää ottaa mallia Keravasta.

Esimerkiksi Olarin Avaruuskadun tyhjät ja purettaviksi tuomitut kerrostalot olisivat erinomainen kohde väliaikaiselle purkutaidetapahtumalle. Tapahtuman edistämiseksi tein 20.3 Espoon valtuustossa purkutaidetapahtumasta aloitteen.

Aloitteen tavoitteena on saada Olariin vanhoihin opiskelija-asuntoihin purkutaidetapahtuma ja selvittää laajemmin Espoon tyhjien kiinteistöjen hyödyntämistä.

Aloite kokonaisuudessaan:

—-

Valtuustoaloite purkutaidetapahtumien mahdollistamiseksi Espoossa

Espoon elinkeino- ja kilpailukykyjaos myi 6.3.2023 päätöksellä Olarin Avaruuskadulta kaksi asuintonttia Hartela Etelä-Suomi Oy:lle. Myydyillä tonteilla sijaitsee tällä hetkellä asumattomia entisiä opiskelijakerrostaloja.

Elinkeino- ja kilpailukykyjaosto hyväksyi 6.3. kokouksessa yksimielisesti jäsen Aaltosen esityksestä seuraavan toivomuksen: ”Elinkeino- ja kilpailukykyjaosto toivoo, että ostaja selvittäisi purkutaidetapahtuman järjestämistä rakennuksissa ennen purkamista.”

Purkutaidetapahtuman tavoitteena on saada tyhjillään olevaa tila hyödylliseen käyttöön. Purkutaidetapahtumalla tarkoitetaan purkamista odottavaan hylättyyn rakennukseen toteutettavia taideteoksia ja niiden muodostaman taidekokonaisuuden näyttelyä.

Esimerkiksi Keravalla on järjestetty suuren suosion saaneita purkutaidetapahtumia. Vuoden 2020 purkutaidenäyttelyn jälkivaikutuksena Keravan kaupunginhallitus teki päätöksen, jonka mukaan Kerava lähtee ensimmäisenä kuntana Suomessa systemaattisesti tarjoamaan tyhjillään olevia kiinteistöjään taide- ja kulttuuritoimijoille.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustoaloitteena, että kaupunki

– etsii keinoja kannustaa ja tukea ilman kustannuksia Hartela Etelä-Suomi Oy:tä toteuttamaan Olarissa purkutaidetapahtuman ostamillaan tonteilla ja

– selvittää mahdollisuudet osoittaa kaupungin omistuksessa olevia purettavaksi päätettyjä ja/tai muutoin tyhjillään olevia kiinteistöjä purkutaidetapahtumien käyttöön

Espoossa 20.3.2023

Juri Aaltonen (sd)

—–

Puhe liittyen rantaraittiin valtuustossa 20.3.2023

(Käsittelyssä Aaltosen valtuustoaloite rantaraitin loppuun toteutuksen suunnittelusta Nuottaniemen länsirannalla)

Hyvät kollegat,

Espoon Rantaraitti on tasa-arvoisen ulkoilun helmi, espoolaisten ylpeys ja kansainvälisestikin poikkeuksellisen upea. Noin 40 kilometriä pitkä Rantaraitti toteuttaa hienosti Espoon kaupungin tavoitteita lähiluonnosta ja virkistysmahdollisuuksista.

Matinkylän alueen asukasmäärä on kasvanut viimeisten vuosikymmenien aikana massiivisesti ja jatkaa kasvuaan. Rantaraitista on tullut koko ajan tärkeämpi ja tärkeämpi ulkoilun ja virkistymisen kohde. Tarve toimivalle esteettömälle rantaraitille tulee vuosien saatossa vain kasvamaan.

Hyvät valtuutetut,

Pienetkin muutokset voivat parantaa rantaraitin toimivuutta merkittävästi. Hyvä esimerkki metreinä lyhyestä mutta toiminnallisuuden kannalta isosta parannuksesta oli raitin siirtyminen rantaan Villa Kolikarin kohdalla Haukilahdessa 2018.  Pieni muutos, iso vaikutus.

Hyvät kollegat,

Rantaraitin kaava muun muassa Matinkylän Nuottaniemen länsiosassa hyväksyttiin 34 vuotta sitten. Kaavaa ei ole kuitenkaan tällä alueella saatu edistettyä. Raitti kiipeää edelleen kaavan vastaisesti jyrkkää ylämäkeä ja kiemurtelee talojen välissä ja autotiellä. Rantaraitti on nyt Nuottaniemen länsiosassa liikuntarajoitteisille lähes kulkukelvoton. Tilanne on kestämätön ja Espoon arvojen vastainen.

Nuottaniemestä kaavan hyväksymisen 1989 jälkeen asunnon ostaneet ovat huomioineet kaavan kauppaa tehdessään. Uuden talon rakentaneet ovat tienneet kaavasta ja kaavalla on ollut alentava vaikutus tontin ostohintaan.

Viimeiset 34 vuotta kaupunki on lähinnä odottanut, että Nuottaniemen länsiosan maanomistajat tarjoaisivat maataan kaupungin ostettavaksi. Kauppoja ei ole syntynyt.

Hyvät valtuutetut,

Espoolaisilla on oikeus vaatia lainvoimaisen kaavan toteuttamista.

Rantaraitin tulee nimensä mukaisesti kulkea rannassa. Raitti tulee toteuttaa vuoden 1989 kaavan mukaisesti esteettömänä Nuottaniemen rannassa. Kaupungin pitää aikaisempaa aktiivisemmin tavoitella maanomistajien kanssa tonttikauppoja Nuottaniemessä.

Teen valtuustotoivomuksen, joka kuuluu seuraavasti:

Valtuusto toivoo, että rantaraitti toteutetaan ensisijaisesti vapaaehtoisin kaupoin voimassa olevan kaavan mukaisesti myös Nuottaniemen länsiosassa.

Kiitos.

Juri Aaltonen

kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (sd.)

Suomesta vihreällä energialla tulevaisuuden Norja (Aaltonen Länsiväylässä 13.3.2023)

Vihreä siirtymä on mahdollisuus, ei uhka. Emme saa tarrautua nurkkakuntaisesti vanhaan, vaan tartutaan mahdollisuuksiin. Tehdään vihreästä siirtymästä taloudellinen menestys ja pelastetaan samalla maailmaa. Tehdään Suomesta tulevaisuuden Norja.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat maailman isoimmat ongelmat. Jos niitä ei ratkaista, ei lapsillamme ole kotia. Vihreä siirtymä on tulevaisuuden elinehto.

Suomi on otollinen maa halvalle vihreälle energialle. Energian hinta on nousussa ja uudet kestävän kehityksen tuotantolaitokset tarvitsevat kasvavat määrät edullista energiaa. Suomi voi erityisesti tuulivoiman avulla tarjota mittavat määrät halpaa uusiutuvaa energiaa. Vihreän siirtymän kansainvälinen teollisuus (esim. vetyteollisuus) on hyvin tietoinen siitä, että aina ei tuule eikä aurinko paista. Tulevaisuuden tuotantolaitokset pystyvätkin ajamaan laitoksiaan silloin, kun halpaa energiaa on tarjolla.

Suomen maantiede antaa mahdollisuuden tuottaa massiiviset määrät halpaa vihreää energiaa. Halpa energia houkuttelee isoja kansainvälisiä investointeja. Investoinnit luovat työpaikkoja, talouskasvua ja hyvinvointia.

Suomen pitää toteuttaa aktiivisesti ympäristötavoitteitaan. Meidän pitää pakottaa yhteiskuntamme vihreään siirtymään. Kun toimimme maailman etujoukoissa, meillä on mahdollisuus olla kestävän kehityksen tuotteiden ja palvelujen edelläkävijöitä ja innovaattoreita. Luomme tulevaisuuden vientituotteita. Jos hidastamme muutosta ja jäämme odottamaan muualla syntyviä ratkaisuja, olemme tuomittuja näivettymään muualla tehtyjen innovaatioiden ja ratkaisujen käyttäjiksi.

Tehdään Suomesta tulevaisuuden Norja. Tarjotaan halpaa energiaan niin yrityksille kuin kotitalouksillekin. Luodaan vihreästä siirtymästä kannattavaa teollisuutta, houkutellaan halvalla energialla kansainvälisiä investointeja ja kannetaan oma vastuumme ja roolimme hiilivapaan maailman tulevaisuudesta aktiivisesti ja taakse vilkuilematta. Ollaan osa ratkaisua.

Juri Aaltonen

juristi, ammattiliiton puheenjohtaja

eduskuntavaaliehdokas (sd.)

ehdokasnumro 233

Uusimaa

Kirjoitus on julkaistu Länsiväylässä 11.3.2023.

Länsiväylä: Rantaraitti pysyy vaikealla kiertotiellä Nuottaniemessä

Espoon valtuusto saa 27.2. vastauksen rantaraittialoitteeseeni. Vastaus ei ikävä kyllä nopeuta rantaraitin toteuttamista kaavan mukaisesti Nuottaniemen länsirannalla.

Rantaraitti on tasa-arvoisen ulkoilun helmi, espoolaisten ylpeys ja kansainvälisestikin poikkeuksellisen upea. Noin 40 kilometriä pitkä Rantaraitti toteuttaa hienosti Espoon kaupungin tavoitteita lähiluonnosta ja virkistysmahdollisuuksista.

Pienetkin muutokset voivat parantaa rantaraitin toimivuutta merkittävästi. Hyvä esimerkki metreinä lyhyestä mutta toiminnallisuuden kannalta isosta parannuksesta oli raitin siirtyminen rantaan Villa Kolikarin kohdalla Haukilahdessa 2018.  Pieni muutos, iso vaikutus.

Rantaraitin kaava muun muassa Matinkylän Nuottaniemen länsiosassa hyväksyttiin 34 vuotta sitten. Kaavaa ei ole kuitenkaan tällä alueella saatu edistettyä. Raitti kiipeää edelleen kaavan vastaisesti jyrkkää ylämäkeä ja kiemurtelee 1989 hyväksytystä kaavan vastaisesti talojen välissä ja autotiellä. Rantaraitti on nyt Nuottaniemen länsiosassa liikuntarajoitteisille lähes kulkukelvoton.

Vuodesta 1989 kaupunki on yrittänyt saada Nuottaniemen tilannetta kuntoon vapaaehtoisin maakaupoin. Kaupunki on lähinnä odottanut, että maanomistajat tarjoaisivat maataan kaupungin ostettavaksi. Kauppoja ei ole syntynyt. Kaupungin on tarpeen ottaa asiassa aktiivisempi rooli.

Espoolaisilla on oikeus vaatia lainvoimaisen kaavan toteuttamista.

Nuottaniemen rannassa ei varmaankaan asu enää juuri ketään, joka on ostanut asuntonsa ennen vuotta 1989. Nuottaniemestä kaavan hyväksymisen jälkeen asunnon ostaneet ovat huomioineet kaavan kauppaa tehdessään. Uuden talon rakentaneet ovat tienneet kaavasta ja kaavalla on ollut alentava vaikutus tontin ostohintaan.

Rantaraitin tulee nimensä mukaisesti kulkea rannassa. Raitti tulee toteuttaa vuoden 1989 kaavan mukaisesti esteettömänä Nuottaniemen rannassa. Kaupungin pitää aikaisempaa aktiivisemmin tavoitella maanomistajien kanssa tonttikauppoja Nuottaniemessä.

Juri Aaltonen

kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (sd.)

Mielipekirjoitus Länsiväylässä 25.2.2023. Asian käsittely siirtyi valtuuston 20.3.2023 kokoukseen.

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial
Facebook
Twitter
LinkedIn
Instagram