Koulujen ja päiväkotien tilat ja resurssit kuntoon. Inkluusion edellytykseksi riittävät tukitoimet. Henkilöstö mukaan päiväkotien koon suunnitteluun.
Maahanmuuttajien suomen kielen taito paremmaksi. 87 % vieraskielisistä peruskoululaisista opiskelee suomea toisena kielenä. Suomi toisena kielenä opetus ei usein anna riittäviä kielellisiä valmiuksia yhteiskunnassa menestymiseen. Opetusresurssia suomi äidinkielenä opetuksessa pitää lisätä. (Katso aiheesta Teot osiosta valtuustoaloitteeni 9.2.2025)
Espoo ei saa olla vain taloja, tarvitsemme asuinalueille luontoa ja vehreyttä. Keskuspuistoa ei saa myydä. Kaupunkirakennetta pitää kehittää rakennuttajien tahdon sijasta espoolaisten ehdoilla. Alueellinen segregaatio pitää estää myös kaupunginosien sisällä.
Espoonlahden ja Tapiolan uimahallit kuntoon. Mankkaan jalkapallostadion tarvitaan. Lasten harrastustoimintaa yhdessä seurojen kanssa.
Rantaraitti on espoolaisten ylpeys eikä sitä saa vaarantaa.
Espoon omaisuutta on hoidettava espoolaisten etua tavoitellen nöyristelemättä pörssiyrityksiä.
Espoo tarvitsee kolmannen sektorin osaamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Kirjastojen toimintaedellytyksiä ei saa heikentää.
Julkinen liikenne toimivaksi kaikkialla Espoossa, AB-vyöhykkeen rajaksi kehä III.
Juri Aaltonen
Henkilötiedot
Syntymäaika ja -paikka: 12.2.1969, Espoo
Perhesuhteet: Naimisissa, 2 aikuista tytärtä, yksi lapsenlapsi.
Koulutus
2005
Helsingin Yliopisto. Oikeustieteen lisensiaatin tutkinto. Oppiaineena työoikeus. Lisensiaattityönä työtaisteluja koskeva oikeusvertaileva (Suomi, Ruotsi, Saksa, Iso-Britannia) tutkimus.
1994-1995
Thames Valley University, Lontoo. EU- ja common law-oikeutta, ERASMUS opiskelijaohjelma, Syyslukukausi 1994 (1.10.94-10.2.95)
1990-1994
Helsingin Yliopisto, Oikeustieteen kandidaatin tutkinto. Tutkielma Pörssiyhtiön ulkoisen rahoituksen verokohtelu, publiikki 3.2.1995
1989-1990
Armeija, reservin yliluutnantti
1985-1988
Tapiolan lukio, ylioppilaaksi keväällä 1988
Työkokemus
2026 –
2011 – 2026
Kuntapoliitikko Espoossa ja yhteiskuntavaikuttamisen juristi toimihenkilökeskusjärjestö STTKssa. Itsenäiset osa-aikatyöt. Espossa mm. sd-valtuustoryhmän ja valtuuston neuvottelukunnan puheenjohtaja, kaupunginhallituksen ja sen kilpailukykyjaoksen jäsen. Mukana puolueen ohjelmatyössä.
Erityisalojen toimihenkilöliitto Erto ry, päätoiminen hallituksen puheenjohtaja. Kokonaisvastuu liiton kaikesta toiminnasta.
2010 – 2011
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry, kansainvälisten asioiden päällikkö. STTKn kv-toimintojen koordinointi ja kv-edunvalvonnan kehittäminen. Mm. Euroopan ammatillisen yhteistyöjärjestö EAY:n hallituksen varajäsenyys.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, lakimies, eläketoiminnan kehittäminen, jäsenkoulutus ja neuvonta, kirjoittamassa valtion eläkelakia, oikeudenkäynnit jne.
2001 – 2003
Vakuutusväen Liitto VvL ry, lakimiehen tehtävät, kv-yhteistyö, jäsenneuvonta, koulutus, neuvottelut, sihteerinä työryhmissä.
Jäsenenä pohjoismaisessa työryhmässä kirjoittamassa opasta rajat ylittäviin tukityötaisteluihin: Handbok för sympatiåtgärder mellan NFU-förbunden, julkaistu 2002.
Apuraha vuonna 1999 Suomen kulttuurirahastolta (Huhtamäen rahasto) työtaisteluja koskevaa oikeusvertailevaa OTL-tutkimusta varten. Tutkimus hyväksytty 12.10.00.
Apuraha vuonna 1997 Kansan Sivistysrahastolta (Metallityöväen Rahasto) selvitykseen otsikolla Kansainväliset myötätuntotyötaistelut EU:n jäsenvaltioissa, julkaistu 20.8.1998. Julkaistu englanniksi 1999.
Tärkeimmät edustukset / luottamustoimet:
2026- Espoon valtuuston neuvottelukunnan puheenjohtaja
2026 – Espoon SDP.n valtuustoryhmän puheenjohtaja
2024 – 2026 Espoon SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtaja
2022 -2023 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hallituksen varajäsen
2020-2022 Teollisuuden palkansaajat ry:n hallituksen puheenjohtaja, hallituksen varapuheenjohtaja 2022 ->, hallituksen jäsen 2011 ->
2017-> Espoon kaupunginhallituksen jäsen
2017-> Espoon elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen jäsen
2017-> Espoon kaupunginvaltuutettu
2016-> Tapiolan sosialidemokraatit ry hallituksen jäsen, puheenjohtaja 2020
Maanpuolustuskurssi nro 209
2012- 2026 Vakuutusyhtiö Varma, hallintoneuvoston jäsen
2011- 2026 Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n hallituksen ja työvaliokunnan jäsen
2011-2019 Erityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassa, hallituksen puheenjohtaja
2010-2011 Euroopan ammattiliittojen yhteisjärjestö EAY, hallituksen varajäsen
2006- 2010 Työneuvosto, varsinainen jäsen
2002, 2006->2011 Eläke-Fennian työkyvyttömyys- ja kuntoutusasiain neuvottelukunta, jäsen
2003- 2006 Valtion eläkeneuvottelukunta, jäsen
2002 Ryhmähenkivakuutusasiain neuvottelukunta, jäsen
Aaltonen, Juri: Kansainväliset myötätuntotyötaistelut EU:n jäsenvaltioissa. 1998. Julkaistu englanniksi 2000.
Teot (ei tyhjentävä luettelo)
20.10.2025 Valtuustopuhe Espoo-tarinasta eli Espoon strategiasta
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut
Espoo-tarinan hyväksyminen on yksi valtuustokauden tärkeimmistä päätöksistä. Tällä tarinalla päätämme Espoon suunnan seuraaviksi vuosiksi. Mitä pidämme tärkeimpänä? Mitä haluamme erityisesti korostaa? Millaista elämää ja millaista Espoota me haluamme?
Hyvät valtuutetut,
Pohjaesityksenä oleva Espoo-tarina on rakentavien ja hyvien neuvottelujen tulos. Puolueilla on toki erilaisia painotuksia tarinan sisällöstä, mutta tämä kuuluu demokratiaan. Kyse on aina kompromisseista ja tavoitteiden yhteensovituksesta. Valtuustolle esitetty Espoo-tarina on meidän yhteinen tarinamme. Meidän yhteinen tavoitteemme rakentaa entistäkin parempaa, vastuullisempaa ja yhdenvertaisempaa mahdollisuuksien Espoota.
Hyvät valtuutetut
Demariryhmä näkee neuvotellussa Espoo-tarinassa useita erinomaisia asioita. Näitä ovat mm.
Espoo on lasten ja nuorten pääkaupunki.
Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus. Tavoite tukea jokaista lasta yltämään parhaimpaansa on hieno tavoite. Tämän puolesta on hieno tehdä työtä. Ehkä kaikkein tärkein osa tätä tavoitetta on tarinan kirjaus ”jokainen espoolainen lapsi oppii hyvin suomen tai ruotsin kielen.”
Suomen kielen osaamisen korostaminen näkyy myös tavoitteessa vahvistaa kotoutumista. Suomen kielen taidon parantaminen tarkoittaa aktiivisia toimia mm. Suomessa syntyneiden vieraskielisten lasten kielitaitoon. Espoon ehkä kaikkein isoin ongelma on se, että Suomessa syntyneistä vieraskielisten äitien lapsista yli 80 % opiskelee peruskoulussa suomen kieltä toisena kielenä, eli ns. S2-oppimäärää.
S2-oppimäärän vaatimukset ovat ns. normaalia suomen kielen oppimäärää alhaisemmat eikä S2-oppimäärä anna riittäviä valmiuksia menestyä toisen asteen tai korkea-asteen opinnoissa. Espoo on nyt ensi kertaa tosissaan korjaamassa tätä massiivista ongelmaa. Osa korjaustoimia on varmistaa opetuksen riittävät resurssit.
Segregaatio ja tasapainoiset alueet
Espoon kehityksen kannalta alueellisen segregaatiota on vältettävä aktiivisesti. Tarinassa korostuu hyvin asuinalueiden kokonaisuuksina kehittämisen tavoite ja halu saada kaikille alueille tasapainoista asunto- ja palvelutarjontaa. Jokaisella alueella on oikeus lähipalveluihin, joihin kuuluvat mm. varhaiskasvatus- ja koulupaikat sekä liikuntamahdollisuudet.
Espoo käynnistää kaupunkiuudistusohjelmat segregaatioriskin alla olevissa kaupunginosissa viihtyisyyden ja verovoiman vahvistamiseksi sekä eriytymiskehityksen vähentämiseksi. Tämä tarkoittaa mm. Espoon keskuksen kehittämistä nykyistä viihtyisämmäksi kaupunkikeskukseksi. Investoinnit eivät saa kohdistua liiaksi metroradan varteen.
Kumppanuudet kantavat
Espoo on yhteisöjen kaupunki. Espoo ei tuota eikä sen pidä tuottaa palveluja yksin. Onkin tärkeää, että Espoo-tarinassa todetaan pitkäjänteisinä yhteistyötahoina hyvinvointialue, järjestöt, seurat, seurakunnat, yritykset ja oppilaitokset. Kolmannen sektorin kumppanuuksien tärkeys korostuu entisestään sen takia, että maan hallitus on ajanut järjestökentän massiiviseen rahoituskriisiin.
Kohtuuhintainen asuminen
Espoo tarvitsee asuntoja kaikille tulotasosta riippumatta. Kohtuuhintaisen asumisen tarjoamisessa Espoon Asuntojen rooli on erittäin tärkeä.
Demariryhmä on erittäin tyytyväinen siihen, että Espoo luovuttaa jatkossakin Espoon Asunnoille tontteja ja valtion tukemaa kohtuuhintaista asumista toteutetaan jatkossakin Espoossa.
Espoo-tarina on arvojen julistus
Demariryhmä pitää erittäin tärkeänä, että Espoo hyväksyy jokaisen sellaisena kuin hän on. Tarina korostaa sukupuolten välistä tasa-arvoa, yhdenvertaisia perusoikeuksia, esteettömyyttä sekä väkivallan ja häirinnän kitkemistä. Tarina korostaa myös johdonmukaisesti syrjinnän ja rasismin vastaista työtä.
Hyvät valtuutetut. Espoo kuuluu kaikille.
Kiitos.
20.10.2025 Valtuustopuhe veroista ja 2026 budjetista
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,
Meidän tehtävä täällä valtuustossa on toteuttaa vastuullista ja reilua politiikkaa. Osa tätä on laatia oikeudenmukainen budjetti. Budjettia ei pitäisi tehdä ideologian tai politiikan kärki edellä, vaan reiluuden, realismin ja oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi. Espoossa näiden tavoitteiden edistäminen on haasteellista jo sen takia, että hyväksymme ensin tulot ja mietimme vasta sen jälkeen palveluja ja muita menoja. Tämä ei ole kestävää.
SDP kannattaa uudistusta, jossa tuloista ja menoista neuvoteltaisiin ja päätettäisiin samanaikaisesti.
Hyvät valtuutetut,
Sekä Espoon että Suomen taloustilanne on haasteellinen. Orpon hallituksen politiikka ei ole ajanut vain maan, vaan myös Espoon talouden ongelmiin. Hallituksen tavoittelema 100 000 työllistä lisää on todellisuudessa ollut noin 80 000 työtöntä lisää.
Syy heikkoon työllisyyteen ei ole suhdanteissa, vaan epäonnistuneessa politiikassa. Hallitus on tehnyt lähes kaikkensa heikentääkseen kansalaisten luottamusta tulevaa: työttömyysturvaa ja muuta sosiaaliturvaa on heikennetty, työntekijöiden irtisanomista on nopeutettu ja sitä ollaan helpottamassa. Asumistukea on leikattu, alvia on nostettu. Lisää leikkauksia sanotaan olevan tulossa.
Yksityinen kulutus on noin 50 % koko BKTsta. On selvää, että luottamuksen katoaminen tuhoaa kulutuksen ja se johtaa työttömyyden kasvuun.
Hyvä kollegat,
Meidän tehtävä on tehdä vastuullista politiikkaa. Osa vastuullisuutta on tässä vaikeassa tilanteessa tukea kaupunginjohtajaa hänen vaikeassa tehtävässään etsiä keinoja Espoon talouden ja palvelujen vastuulliseen toteuttamiseen.
On hyvä, että kaupunginjohtaja ei esittänyt korotusta kunnallisveroon. Se olisi iskenyt suoraan espoolaisten ostovoimaan. SDP kannattaa valintaa.
Kaupunginjohtaja on valinnut lisätulojen keinoksi pienimmän vahingon verot, eli kiinteistöveron. Kaupunginjohtajan kiinteistöveroesitys ei nosta tavallisen espoolaisen asumiskustannuksia. SDP kannattaa valintaa.
Hyvät kollegat,
SDP kannattaa kaupunginjohtajan virkavastuulla tekemää vastuullista esitystä vuoden 2026 tuloiksi.
SDP kannattaa kokouksen pohjaesitystä sillä muutoksella, että muun asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan kaupunginjohtajan alkuperäisen esityksen mukaisesti 1,30 prosenttia.
Kiitos.
13.11.2025 Espoo rähmällään rakennusyhtiöiden edessä, sanoo Aaltonen
Teemasta useita kirjoituksia, lehtiartikkelieta ml. laaja kirjoituksiini ja haastatteluuni perustuva uutinen Helsingin sanomissa 21.11.2025. Ohessa kirjoitus ennen jaoston päättävää kokousta, jossa äänin 5-4 hyväskyttiin usieta muutosesityksiäni. Espoolaisten hyöty noin 1,5 miljoonaa euroa vuosittain.
Järkyttävää. Nyt Espoo lahjoittamassa jopa yli 20 miljoonaa euroa SRV:lle ja Hypolle Keilarannan 2016 tehdyn tonttikauppakirjan muutoksilla. Rakennushankkeen yritysriski siirtyisi espoolaisten maksettavaksi.
Voitot yksityistetään, tappiot sosialisoidaan, näyttää olevan espoolaisena periaatteena. Espoolla ei ole tähän mitään syytä eikä velvollisuutta. Vastustan kiivaasti tätä yrityslahjaa. Espoo taloutta ja omaisuutta on hoidettava vastuullisesti.
Espoon elinkeino- ja kilpailukykyjaos, jonka varapuheenjohtaja olen, kokoontuu 3.11. Isoin asia on Keilarannan tornitalojen tonttikaupan sopimuksen muuttaminen.
Taustana on se, että SRV ei ole onnistunut 10 vuodessa tonttikaupan jälkeen toteuttamaan tornitaloja ja kauppahinnasta on maksamatta noin 30 meuroa.
Olen oikeasti järkyttynyt. Pohjaesityksessä
hyväksytään SRV:n hakema koroton kahden vuoden maksuaika yli 30 miljoonan euron kauppahinnalle, lahjan arvo 3 meuroa
vapautetaan SRV ja Hypo hankkeen viivästymisestä sovitusta 6 prosentin vuotuisesta sakkomaksusta, lahjan arvo 4,8 meuroa
käynnistetään kaavamuutos SRV:lle helpommin voittoa tekeväksi ja
avataan kaavavalmistelun kautta ovi kauppahinnan jälkikäteiselle alentamiselle ja kauppahinnan uusille korottomille maksuajoille.
Pohjaesitys on järkyttävän kallis espoolaisille. Lahjan arvoksi voi arvioida jopa yli 20 miljoonaa euroa. Mistä tämä muodostuu:
30 meuron kauppahinnan kahden vuoden maksuajan arvo on viiden prosentin korolla 3 meuroa.
Sakkomaksu tornien viivästymisestä on kauppasopimuksen mukaan noin 2,4 meuroa vuodessa, kahdessa vuodessa 4,8 meuroa.
Jos kaavamuutos etenee esitetysti, niin em. aikoja tultaisiin jatkamaan ainakin vielä kahdesti. Tällöin em. muutosten arvo olisi yhteensä noin 23,4 meuroa, josta 14,4 me (sakkomaksua hankkeen viisätyksestä) ja 9 meuroa (koroton maksuaika).
Em. lisäksi avattaisiin keskustelu kauppahinnan alentamiselle.
Pohjaesitys on räikeästi espoolaisten edun vastainen. Sillä annetaan kaikki mitä SRV ja Hypo kehtaavat toivoa. Sakkomaksusta ainakin osin luopumisen ymmärrän nykyisessä markkinatilanteessa, mutta muutoin esitys on kelvoton.
Olen valmis miettimään Keilarannan toteuttamisen vaihtoehtoja, mutta Espoolla ei ole varaa luopua 2016 tehdyn kauppakirjan mukaisista oikeuksista. Kehä katettiin espoolaisten rahoilla aikanaan SRVn pyynnöstä, koska SRV halusi toteuttaa tornitalot. Tarkoitus oli, että tonttikaupoin katetaan kehän kattamisen kustannukset. Kehä on nyt katettu espoolaisten rahoilla ja nyt luovuttaisiin sen tuomista tuloista. Tätä ei voi missään nimessä hyväksyä.
Ohessa kuva Helsingin sanomien artikkelista 21.11.2025. Keilarantaasian saama julkisuus johti siihen, että SRV ei enää saanut korotonta maksuaikaa kmaksamattaomalle kauppahinnalla. Hyöty espoolaisille noin 1,5 miljoonaa euroa vuosittain.
Ratainvestointia pitää vastustaa, koska sillä on negatiivisia ympäristövaikutuksia, maassa on parempia kilpailevia ratainvestointeja ja hanke on liian kallis. Nämä olivat argumentteja, joilla vastustettiin vuonna 1899 avattua rantarataa Helsingistä Turkuun.
Näillä samoilla argumenteilla vastustetaan nyt Länsirataa.
Hyvät kollegat,
Ei haikailla menneeseen, ei takerruta nykyhetkeen, vaan kurkotetaan tulevaisuuteen.
Neljä tärkeintä syytä, miksi Länsirata on Espoon ja Suomen tulevaisuutta:
Kaupungistuminen on pysäyttämätön megatrendi. Talouskasvu ja innovaatiot syntyvät kaupungeissa ja tämä imee kaupunkeihin osaavaa työvoimaa ja opiskelijoita. Lisäksi nuoret haluavat kaupunkien vilkkauteen. Emme voi tätä megatrendiä pysäyttää, mutta voimme ohjata sen suuntaa.
Uusi kasvusuunta ja Hista. Länsirata tuo eteläiseen Suomeen ja pk-seudulle uuden kasvusuunnan ja kasvavalle Espoolle uuden asuinalueen Histan. Tämä vähentää tarvetta tiivistää entisestään nykyisiä Espoon asuinalueita.
Länsiradan 1 vaihe on Espoolle kohtuuhintainen. Maanmyyntitulot huomioiden vaiheen I kustannus voi positiivisessa skenaariossa olla jopa lähellä nollaa. Näin kävisi vaikka huomioitaisiin Histan infrakustannukset, rahoituskustannukset ja kustannusten indeksikorotukset.
Espoon keskuksen elinvoima. Länsirata tekee Espoon keskuksesta raiteiden risteyksen ja se tulisi vahvistamaan Espoon keskuksen elinvoimaa. Espoon pitää kehittyä muuallakin kuin metron varressa.
Tämän kokouksen edellisessä kohdassa hyväksyimme yksimielisesti noin 60 miljoonan euron investoinnin metron kapasiteetin parantamiseen. Tämä on noin kolmasosa Länsiradan Espoon 170 miljoonan euron maksuosuudesta. Olisiko nyt Pohjois-Espoon vuoro?
Hyvät kollegat,
Parhaimmat Länsiradan vastustamisen argumentit ovat ympäristövaikutukset ja budjettiylityksen vaara. Ylittyykö Länsiradan kustannusarvio? On mahdollista, vaan ei varmaa. Samaten on mahdollista, että hanke saa EU-tukea.
Isot rakennusprojektit, olivat sitten yksityisiä tai julkisia, ylittävät usein kustannusarvionsa. Jos tämä olisi syy hylätä hankkeet, ei rakennettaisi kouluja uimahalleja eikä tehtaita.
Hyvät valtuutetut,
Suomi tarvitsee uuden kasvun suunnan ja mahdollisuuden. Suomi ei voi kasvaa vain Helsingistä pohjoiseen – sen on kasvettava myös Espoosta länteen.
Ei haikailla menneeseen, ei takerruta nykyhetkeen, vaan kurkotetaan tulevaisuuteen.
Rakennetaan tulevaisuutta ja hyväksytään tänään länsiradan osakassopimus.
Kiitos.
7.3.2023 Suomesta tulevaisuuden Norja (kirjoitus)
Vihreä siirtymä on mahdollisuus, ei uhka. Ei tarrauduta nurkkakuntaisesti vanhaan, vaan tartutaan mahdollisuuksiin. Tehdään vihreästä siirtymästä taloudellinen menestys ja pelastetaan samalla maailmaa. Tehdään Suomesta tulevaisuuden Norja.
Ilmastonmuutos ja luontokato ovat maailman isoimmat ongelmat. Jos niitä ei ratkaista, ei lapsillamme ole kotia. Vihreä siirtymä on tulevaisuuden elinehto.
Suomi on otollinen maa halvalle vihreälle energialle. Energian hinta on nousussa ja uudet kestävän kehityksen tuotantolaitokset tarvitsevat kasvavat määrät edullista energiaa. Suomi voi erityisesti tuulivoiman avulla tarjota mittavat määrät halpaa uusiutuvaa energiaa. Vihreän siirtymän kansainvälinen teollisuus (esim. vetyteollisuus) on hyvin tietoinen siitä, että aina ei tuule eikä aurinko paista. Tulevaisuuden tuotantolaitokset pystyvätkin ajamaan laitoksiaan silloin, kun halpaa energiaa on tarjolla.
Suomen maatiede antaa mahdollisuuden tuottaa massiiviset määrät halpaa vihreää energiaa. Halpa energia houkuttelee isoja kansainvälisiä investointeja. Investoinnit luovat työpaikkoja, talouskasvua ja hyvinvointia.
Suomen pitää toteuttaa aktiivisesti ympäristötavoitteitaan. Meidän pitää pakottaa yhteiskuntamme vihreään siirtymään. Kun toimimme maailman etujoukoissa, meillä on mahdollisuus olla kestävän kehityksen tuotteiden ja palvelujen edelläkävijöitä ja innovaattoreita. Luomme tulevaisuuden vientituotteita. Jos hidastamme muutosta ja jäämme odottamaan muualla syntyviä ratkaisuja, olemme tuomittuja näivettymään muualla tehtyjen innovaatioiden ja ratkaisujen käyttäjiksi.
Tehdään Suomesta tulevaisuuden Norja. Tarjotaan halpaa energiaan niin yrityksille kuin kotitalouksillekin. Luodaan vihreästä siirtymästä kannattavaa teollisuutta, houkutellaan halvalla energialla kansainvälisiä investointeja ja kannetaan oma vastuumme ja roolimme hiilivapaan maailman tulevaisuudesta aktiivisesti ja taakse vilkuilematta. Ollaan osa ratkaisua.
28.3.2026 Talousarvioaloite kaupungin vuoden 2027 budjettiin
Päätetään peruskoulun yleisopetusryhmien 1. ja 2. luokan oppilaiden enimmäismääräksi 20.
Elina Kokko, Mikko Lievonen, Juri Aaltonen
24.8.2026 Espoonlahdessa on voitava uida koko ajan. Espoolahden uimahallille uusi sijainti..
Aloitteeni (24.3.2025) tavoite toteutui. Espoonlahden hallia ei pureta ennen kuin uusi halli on valmis. Pelkona oli uinnin keskeytyminen kolmeksi vuodeksi. Tätä ei nyt tapahtuma. Uiminen ei keskeydy päiväksikään. Tämä on hienoa. Uusi halli valmis 2030.
Valtuustossa 24.8. saatiin vastaus aloitteeseeni, jossa esitin Espoonlahden uimhallille uuden sijainnin etsimistä. tarkoituksena, että uusi halli rakennetaan ennen kuin vanha puretaan. Jotta uiminen ei keskeydy hetkeksikään. Toive toteutui, Uusi sijainti löytyi ihan nykyhallin vierestä, tyhjänä olevan päiväkodin tontti.
Valtuuston kokouksessa pitämäni puhe kokonaisuudessaan:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kollegat
Kiitos viranhaltijoille vastauksesta. Uusi Espoonlahden uimahalli etenee hienosti. Nykyhallia ei pureta ennen kuin uusi halli on valmis.
Hyvät kollegat,
Valtuuston kokous 24.3.2025, jolloin tein tämän aloitteen, oli uhkaava espoolaiselle uinnille. Valtuustolle esitettiin hankesuunnitelmaa, jonka mukaan Espoonlahden nykyinen uimahalli olisi purettu ja sen tilalle olisi rakennettu uusi halli.
Esityksen hyväksyminen olisi olla katastrofi sekä espoolaiselle uintiharrastukselle että Cetuksen kilpauimareille.
Esitystä ei onneksi hyväksytty. Alkoi aloitteeni esittämä pikainen uuden sijainnin etsiminen.
Hyvät kollegat
Espoonlahdessa on noin 400 000 asiakaskäyntiä vuodessa. Jos nykyhalli olisi purettu ennen uuden valmistumista, ei näille uimareille olisi löytynyt korvaavaa hallia.
Ongelmaa korostaisi se, että Espoossa on muutoinkin asukasta kohden liian vähän allaspinta-alaa, vähemmän kuin suomalaisissa kunnissa keskimäärin.
Hyvät kollegat
Olen erittäin tyytyväinen, että valtuusto käynnisti 24.5.2025 aloiitteeni mukaisen uuden sijainnin etsimisen hallille. Uusi sijainti löytyi yllättävän helposti aivan nykyhallin vierestä. Uuden hallin on suunniteltu olevan valmis 2030.
Espoonlahdessa on voitava uida koko ajan -periaate voitti ja me poliitikot voimme olla tästä erittäin tyytyväisiä. Olen varma, että uinnin harrastajat ml. Cetus, jonka edustajat tukivat uuden sijainnin selvittämistä aktiivisesti, ovat myöskin iloisia tekemästämme linjauksesta.
Hyvät kollegat,
Espoonlahden uuden hallin hankesuunnitelma on tulossa lähiaikoina poliittiseen käsittelyyn. Hankesuunnitelmaa käsiteltäessä pitää huomioida toiseen valtuustoaloitteeseen kirjatut viranhaltijoiden linjaukset uudesta hallista, jotka kuuluvat seuraavasti:
”Espoonlahden alueelle suunniteltu uusi uintikeskus muodostaa keskeisen osan tulevaa palveluverkkoa. Laaja uintikeskus kattaa erittäin voimakkaasti kasvavan Espoonlahden suuralueen.
Erityisen tärkeää on, että hanke toteutetaan suunnitellussa laajuudessa ja siihen sisällytetään syvä monitoimiallas sekä maauimala. Näin muodostuva kokonaisuus vahvistaa merkittävästi koko Länsi-Espoon ja laajemmin koko kaupungin vesiliikuntapalveluiden kapasiteettia, parantaa palveluiden saavutettavuutta sekä tasapainottaa käyttöä eri toimipisteiden välillä ympäri vuoden.”
Hyvät valtuutetut
Espoonlahden uimahalli on erittäin tärkeä osa espoolaisia palveluja. On hienoa, että hallille löytyi uusi sijainti ja uinti ei keskeydy Espoonlahden hallissa hetkeksikään. Seuraava askel on varmistaa, että uuteen sijaintiin tuleva halli täyttää kasvavan kaupungin tarpeet.
Espoonlahden uimahallin sulkeminen ennen kuin alueella on uusi uimahalli, olisi katastrofi sekä yleisesti espoolaisille uimareille että Suomen suurimman urheiluseura Cetuksen harrastajille. Espoonlahden uimahallissa on vuosittain noin 400.000 kävijää.
Espoonlahden korvaavaa hallitilaa ei Espoosta löydy. Jos Espoonlahden halli suljetaan ennen kuin alueella on uusi halli, tuhansilta aktiiviuimareilta puuttuu vuosia ”kotihalli”. Tavoitteena tulee olla, että Espoonlahdessa on keskeytyksettä uimahalli.
Me allekirjoittaneet esitämme valtuustoaloitteena, että selvitetään yksityiskohtaisesti ja pikaisesti uimahallin sijoittamismahdollisuutta ja sen toteuttamisen mahdollisuuksia Espoonlahdessa ainakin ns. vanhan paloaseman tontille ja nykyhallin pohjoispuolelle.
Selvityksessä tulee arvioida mm. uuden hankesuunnitelman tekemiseen ja kaavamuutokseen menevää aikaa ja kustannuksia, tonttien tilan riittävyyttä, liikenneyhteyksiä ja kaavoitustilannetta.
13.3.205
Juri Aaltonen, SDP, valtuutettu
27.11.2025 Aloite SDP:n puolueen polititiseen ohjelmaan (puoluekokous 2026)
Tapiolan sosialidemokraatit ry. Aloite SDP:n puoluekokoukselle 2026.
Useista syistä johtuen työmarkkinoiden yleissitovien ja muiden työehtosopimusten kattavuus on laskussa. Työehtosopimusten kattavuuden laskiessa yhä useampi palkansaaja tekee töitä ilman työehtosopimusturvaa. Tämä jättää palkansaajan aiempaa useammin mm. ilman pakollisia palkankorotuksia, työaikalisiä ja lomarahoja sekä lakisääteistä pidempiä palkallisia perhe- tai sairausvapaita.
Työehtosopimuskattavuuden madaltuminen johtaa koko ajan laajempaan epätasa-arvoon työmarkkinoilla. Se saattaa myös käynnistää tai kiihdyttää alenevilla työehdoilla kilpailua.
Voimassa olevassa työsopimuslaissa asiaa on käsitelty puutteellisesti 2 luvun 10 §:ssä, joka kuuluu seuraavasti:
10 §Vähimmäispalkka työehtosopimuksen puuttuessa
Jos työsuhteessa ei tule sovellettavaksi työehtosopimuslain nojalla sitova työehtosopimus eikä yleissitova työehtosopimus eivätkä työnantaja ja työntekijä ole sopineet työstä maksettavasta vastikkeesta, on työntekijälle maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka.
Palkansaajien tasa-arvoa, syrjimättömyyden periaatetta ja oikeutta reiluihin työehtoihin tulee vahvistaa muuttamalla lainsäädäntöä.
Tapiolan sosialidemokraatit ry esittää puolueen tavoitteeksi työsopimuslain 2 luvun 10 §:än muuttamista esimerkiksi seuraavaksi:
10 § Vähimmäispalkka ja muut työehdot työehtosopimuksen puuttuessa
Jos työsuhteessa ei tule sovellettavaksi työehtosopimuslain nojalla sitova työehtosopimus eikä yleissitova työehtosopimus, on työntekijälle oikeus saada tekemästään työstä alan edustavimman työehtosopimuksen mukaiset työehdot ja palkka.
Jos työsuhteessa ei tule sovellettavaksi 1 momentin mukaisesti työehtosopimusta eivätkä työnantaja ja työntekijä ole sopineet työstä maksettavasta vastikkeesta, on työntekijälle maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka.
Työehdoilla ja palkalla (1 mom.) tarkoitettaisiin ainakin palkkaa, työaikaa, työaikakorvauksia ml. työaikalisiä ja ylityökorvauksia, palkallisia vapaita ml. perhevapaita, vuosilomaetuuksia ml. lomarahaa sekä työehtosopimuksen mukaisia sopimuskorotuksia.
(valmistelija, kirjoittaja Juri Aaltonen)
28.3.2028 talousarvioaloite kaupungin 2027 budjettiin
Talousarvioaloite
DigiLukiseula-testin mukaan 7. luokan oppilaista 39 % selviytyy lukemisessa heikosti. Pojista 43 % selviytyy heikosti, tytöistä 36 %. S2-oppimäärää opiskelevista 81 % selviytyy heikosti. Kaikista Suomessa syntyneistä vieraskielisesti selviytyy lukutestissä heikosti 60 %.
Päätetään lisätä perusopetuksen suomen kielen oppimisen tuen määrärahoja niin paljon, että lukusujuvuus ei heikkene luokkien 4 ja 7 välillä missään ryhmässä. Tavoite toteutetaan tasainvestoinnein valtuustokauden aikana aloittaen vuodesta 2027.
Erityistä huomiota kiinnitetään poikien ja vieraskielisten tuloksiin.
Suomen kielen lukusujuvuuden edistämiseksi turvataan vieraskielisten oman äidinkielen opetus vähintään nykytasolla.
Valtuustoaloite vieraskielisten oppilaitten suomen kielen osaamisen parantamiseksi (20.1.2025) Espoon suomenkielisissä peruskouluissa on tällä hetkellä noin 9200 oppilasta, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Heistä noin 8000, noin 87 % lukee suomi toisena kielenä -oppimäärää (S2-opetus). Vieraskielisten osuus Espoon peruskoululaisista on noin 30%. Suomen kieli (viralliselta nimeltään äidinkieli ja kirjallisuus) on yksi peruskoulun …
Hyvät kollegat, (puhe on ennakkotieto, uimahallin hankesuunnitelma otettiin ennen puhetta pois valtuuston esityslistalta ja asia palautettiin valmisteluun 21.10.2024 valtuuston kokouksessa) Espoonlahdessa ja Espoossa on liian vähän uima-allastilaa. Väestömäärän kasvaessa ja ikääntyessä uimahallipalvelujen kysyntä tulee kasvamaan. Muutamia faktoja: Hyvät valtuutetut, Espoonlahden uimahallin hankesuunnitelmaan pitää lisätä monitoimiallas. Monitoimialtaassa voidaan harrastaa lähes kaikkea vesiliikuntaa: vesikävelyä, normiuintia, uimahyppyjä, sukellusta, …
Valtuustoaloite rantaraitin turvallisuuden ja viihtyisyyden parantamiseksi (16.9.2024) Espoon Rantaraitti on ainutkertainen kevyen liikenteen virkistys- ja ulkoilureitti, joka tarjoaa merellistä tunnelmaa ja kivaa tekemistä ympäri vuoden. Espoon rantaraitti on kaikkien espoolaisten ylpeys ja sen suosio kasvaa koko ajan. Raitti paranee askel askeleelta. Viimeisin todella merkittävä ja erinomainen parannus oli raitin siirtyminen noin 200 metrin matkalta rantaan …
