Valtuustopuhe veroista ja 2026 budjetista

20.10.2025 Valtuustopuhe veroista ja 2026 budjetista

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,

Meidän tehtävä täällä valtuustossa on toteuttaa vastuullista ja reilua politiikkaa. Osa tätä on laatia oikeudenmukainen budjetti. Budjettia ei pitäisi tehdä ideologian tai politiikan kärki edellä, vaan reiluuden, realismin ja oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi. Espoossa näiden tavoitteiden edistäminen on haasteellista jo sen takia, että hyväksymme ensin tulot ja mietimme vasta sen jälkeen palveluja ja muita menoja. Tämä ei ole kestävää.

SDP kannattaa uudistusta, jossa tuloista ja menoista neuvoteltaisiin ja päätettäisiin samanaikaisesti.

Hyvät valtuutetut,

Sekä Espoon että Suomen taloustilanne on haasteellinen. Orpon hallituksen politiikka ei ole ajanut vain maan, vaan myös Espoon talouden ongelmiin. Hallituksen tavoittelema 100 000 työllistä lisää on todellisuudessa ollut noin 80 000 työtöntä lisää.

Syy heikkoon työllisyyteen ei ole suhdanteissa, vaan epäonnistuneessa politiikassa. Hallitus on tehnyt lähes kaikkensa heikentääkseen kansalaisten luottamusta tulevaa: työttömyysturvaa ja muuta sosiaaliturvaa on heikennetty, työntekijöiden irtisanomista on nopeutettu ja sitä ollaan helpottamassa. Asumistukea on leikattu, alvia on nostettu. Lisää leikkauksia sanotaan olevan tulossa.

Yksityinen kulutus on noin 50 % koko BKTsta. On selvää, että luottamuksen katoaminen tuhoaa kulutuksen ja se johtaa työttömyyden kasvuun.

Hyvä kollegat,

Meidän tehtävä on tehdä vastuullista politiikkaa. Osa vastuullisuutta on tässä vaikeassa tilanteessa tukea kaupunginjohtajaa hänen vaikeassa tehtävässään etsiä keinoja Espoon talouden ja palvelujen vastuulliseen toteuttamiseen.

On hyvä, että kaupunginjohtaja ei esittänyt korotusta kunnallisveroon. Se olisi iskenyt suoraan espoolaisten ostovoimaan. SDP kannattaa valintaa.

Kaupunginjohtaja on valinnut lisätulojen keinoksi pienimmän vahingon verot, eli kiinteistöveron. Kaupunginjohtajan kiinteistöveroesitys ei nosta tavallisen espoolaisen asumiskustannuksia. SDP kannattaa valintaa.

Hyvät kollegat,

SDP kannattaa kaupunginjohtajan virkavastuulla tekemää vastuullista esitystä vuoden 2026 tuloiksi.

SDP kannattaa kokouksen pohjaesitystä sillä muutoksella, että muun asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan kaupunginjohtajan alkuperäisen esityksen mukaisesti 1,30 prosenttia.

Kiitos.

Valtuustopuhe Espoo-tarinasta eli Espoon strategiasta

Juri Aaltonen - Uusimaa

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut

Espoo-tarinan hyväksyminen on yksi valtuustokauden tärkeimmistä päätöksistä. Tällä tarinalla päätämme Espoon suunnan seuraaviksi vuosiksi. Mitä pidämme tärkeimpänä? Mitä haluamme erityisesti korostaa? Millaista elämää ja millaista Espoota me haluamme?

Hyvät valtuutetut,

Pohjaesityksenä oleva Espoo-tarina on rakentavien ja hyvien neuvottelujen tulos. Puolueilla on toki erilaisia painotuksia tarinan sisällöstä, mutta tämä kuuluu demokratiaan. Kyse on aina kompromisseista ja tavoitteiden yhteensovituksesta. Valtuustolle esitetty Espoo-tarina on meidän yhteinen tarinamme. Meidän yhteinen tavoitteemme rakentaa entistäkin parempaa, vastuullisempaa ja yhdenvertaisempaa mahdollisuuksien Espoota.

Hyvät valtuutetut

Demariryhmä näkee neuvotellussa Espoo-tarinassa useita erinomaisia asioita. Näitä ovat mm.

Espoo on lasten ja nuorten pääkaupunki.

Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus. Tavoite tukea jokaista lasta yltämään parhaimpaansa on hieno tavoite. Tämän puolesta on hieno tehdä työtä. Ehkä kaikkein tärkein osa tätä tavoitetta on tarinan kirjaus ”jokainen espoolainen lapsi oppii hyvin suomen tai ruotsin kielen.”

Suomen kielen osaamisen korostaminen näkyy myös tavoitteessa vahvistaa kotoutumista. Suomen kielen taidon parantaminen tarkoittaa aktiivisia toimia mm. Suomessa syntyneiden vieraskielisten lasten kielitaitoon. Espoon ehkä kaikkein isoin ongelma on se, että Suomessa syntyneistä vieraskielisten äitien lapsista yli 80 % opiskelee peruskoulussa suomen kieltä toisena kielenä, eli ns. S2-oppimäärää.

S2-oppimäärän vaatimukset ovat ns. normaalia suomen kielen oppimäärää alhaisemmat eikä S2-oppimäärä anna riittäviä valmiuksia menestyä toisen asteen tai korkea-asteen opinnoissa. Espoo on nyt ensi kertaa tosissaan korjaamassa tätä massiivista ongelmaa. Osa korjaustoimia on varmistaa opetuksen riittävät resurssit.

Segregaatio ja tasapainoiset alueet

Espoon kehityksen kannalta alueellisen segregaatiota on vältettävä aktiivisesti. Tarinassa korostuu hyvin asuinalueiden kokonaisuuksina kehittämisen tavoite ja halu saada kaikille alueille tasapainoista asunto- ja palvelutarjontaa. Jokaisella alueella on oikeus lähipalveluihin, joihin kuuluvat mm. varhaiskasvatus- ja koulupaikat sekä liikuntamahdollisuudet.

Espoo käynnistää kaupunkiuudistusohjelmat segregaatioriskin alla olevissa kaupunginosissa viihtyisyyden ja verovoiman vahvistamiseksi sekä eriytymiskehityksen vähentämiseksi. Tämä tarkoittaa mm. Espoon keskuksen kehittämistä nykyistä viihtyisämmäksi kaupunkikeskukseksi. Investoinnit eivät saa kohdistua liiaksi metroradan varteen.

Kumppanuudet kantavat

Espoo on yhteisöjen kaupunki. Espoo ei tuota eikä sen pidä tuottaa palveluja yksin. Onkin tärkeää, että Espoo-tarinassa todetaan pitkäjänteisinä yhteistyötahoina hyvinvointialue, järjestöt, seurat, seurakunnat, yritykset ja oppilaitokset. Kolmannen sektorin kumppanuuksien tärkeys korostuu entisestään sen takia, että maan hallitus on ajanut järjestökentän massiiviseen rahoituskriisiin.

Kohtuuhintainen asuminen

Espoo tarvitsee asuntoja kaikille tulotasosta riippumatta. Kohtuuhintaisen asumisen tarjoamisessa Espoon Asuntojen rooli on erittäin tärkeä.

Demariryhmä on erittäin tyytyväinen siihen, että Espoo luovuttaa jatkossakin Espoon Asunnoille tontteja ja valtion tukemaa kohtuuhintaista asumista toteutetaan jatkossakin Espoossa.

Espoo-tarina on arvojen julistus

Demariryhmä pitää erittäin tärkeänä, että Espoo hyväksyy jokaisen sellaisena kuin hän on. Tarina korostaa sukupuolten välistä tasa-arvoa, yhdenvertaisia perusoikeuksia, esteettömyyttä sekä väkivallan ja häirinnän kitkemistä. Tarina korostaa myös johdonmukaisesti syrjinnän ja rasismin vastaista työtä.

Hyvät valtuutetut. Espoo kuuluu kaikille.

Kiitos.  

Suomesta tulevaisuuden Norja

7.3.2025 kirjoitus Länsiväylään

Vihreä siirtymä on mahdollisuus, ei uhka. Ei tarrauduta nurkkakuntaisesti vanhaan, vaan tartutaan mahdollisuuksiin. Tehdään vihreästä siirtymästä taloudellinen menestys ja pelastetaan samalla maailmaa. Tehdään Suomesta tulevaisuuden Norja.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat maailman isoimmat ongelmat. Jos niitä ei ratkaista, ei lapsillamme ole kotia. Vihreä siirtymä on tulevaisuuden elinehto.

Suomi on otollinen maa halvalle vihreälle energialle. Energian hinta on nousussa ja uudet kestävän kehityksen tuotantolaitokset tarvitsevat kasvavat määrät edullista energiaa. Suomi voi erityisesti tuulivoiman avulla tarjota mittavat määrät halpaa uusiutuvaa energiaa. Vihreän siirtymän kansainvälinen  teollisuus (esim. vetyteollisuus) on hyvin tietoinen siitä, että aina ei tuule eikä aurinko paista. Tulevaisuuden tuotantolaitokset pystyvätkin ajamaan laitoksiaan silloin, kun halpaa energiaa on tarjolla.

Suomen maatiede antaa mahdollisuuden tuottaa massiiviset määrät halpaa vihreää energiaa. Halpa energia houkuttelee isoja kansainvälisiä investointeja. Investoinnit luovat työpaikkoja, talouskasvua ja hyvinvointia.

Suomen pitää toteuttaa aktiivisesti ympäristötavoitteitaan. Meidän pitää pakottaa yhteiskuntamme vihreään siirtymään. Kun toimimme maailman etujoukoissa, meillä on mahdollisuus olla kestävän kehityksen tuotteiden ja palvelujen edelläkävijöitä ja innovaattoreita. Luomme tulevaisuuden vientituotteita. Jos hidastamme muutosta ja jäämme odottamaan muualla syntyviä ratkaisuja, olemme tuomittuja näivettymään muualla tehtyjen innovaatioiden ja ratkaisujen käyttäjiksi.

Tehdään Suomesta tulevaisuuden Norja. Tarjotaan halpaa energiaan niin yrityksille kuin kotitalouksillekin. Luodaan vihreästä siirtymästä kannattavaa teollisuutta, houkutellaan halvalla energialla kansainvälisiä investointeja ja kannetaan oma vastuumme ja roolimme hiilivapaan maailman tulevaisuudesta aktiivisesti ja taakse vilkuilematta. Ollaan osa ratkaisua.

Juri Aaltonen, juristi, (sd)

Länsiväylän järjestelmään 7.3.2023: Vaaliareena/mielipide.

Valtuustoaloite vieraskielisten oppilaitten suomen kielen osaamisen parantamiseksi

Valtuustoaloite vieraskielisten oppilaitten suomen kielen osaamisen parantamiseksi (20.1.2025)

Espoon suomenkielisissä peruskouluissa on tällä hetkellä noin 9200 oppilasta, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Heistä noin 8000, noin 87 % lukee suomi toisena kielenä -oppimäärää (S2-opetus). Vieraskielisten osuus Espoon peruskoululaisista on noin 30%.

Suomen kieli (viralliselta nimeltään äidinkieli ja kirjallisuus) on yksi peruskoulun keskeisimpiä oppiaineita.  Suomi on myös peruskoulun virallinen opetuskieli. Suomen kielen osaaminen on aivan keskeinen edellytys opinnoissa menestymiselle.

Jos oppilas ei opi ymmärtämään kunnolla opetuskieltä eli suomea, hänen mahdollisuutensa menestyä suomeksi opetettavien aineiden opinnoissa heikkenevät ratkaisevasti.  Se on liukumäki syrjäytymiseen.

Vieraskielisten oppilaitten huoltajat ovat voineet jo vuosia valita lapselleen oppimäärältään suppeammat suomen kielen kurssit nimikkeellä S2-opetus. S2-opetusta opetetaan peruskoulun luokilla 1-9. S2-opetuksessa vaatimukset ovat ”normaalia” suomen kielen opetusta (S1-opetus) vaatimattomammat.

S2-opetusvalintaa tehdessä lapsen suomen kielen osaaminen on voinut olla lähes sama kuin S1-opetukseen menevällä, mutta muutamassa vuodessa rajusti erilainen. Tarkoitus on ollut, että kun kielitaito vahvistuu, oppilas siirtyisi S1-opetukseen. Siirtymistä S2-opetuksesta S1-opetukseen ei kuitenkaan käytännössä tapahdu.

Käytännössä peruskoulun S2-opetuksen jälkeen lapsella on isoja vaikeuksia osata suomea niin, että hän pärjäisi ysiluokan jälkeen toisen asteen tai myöhemmin korkea-asteen opinnoissa. Tämä tarkoittaa, että vieraskielisten lasten elinikäinen koulutustaso ”valitaan/määrätään” tosiasiassa alhaiseksi jo peruskoulun ala-asteella. Heikko suomen kielen osaaminen ”tuomitsee” heikkoon koulutustasoon ja koulutetumpia heikompaan työllisyysasteeseen. Heikko työllisyys altistaa köyhyydelle ja syrjäytymiselle, integraatio vaikeutuu.

S2-opetuksen valintaa ei ole tällä hetkellä sidottu lapsen suomen kielen taitoon. Määräävä asia on äidin rekisteriin merkitty kieli ja vanhempien valinta opetuksesta.

Vieraskielisen lapsen vanhemmat päättävät opiskeleeko lapsi peruskoulussa suomea S1- vai S2-opetuksessa. Koululla voi olla vahva ohjaava vaikutus valintaan.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustoaloitteena, että

  1. Espoo tekee vertailun S1- ja S2-opetukseen osallistuneiden vieraskielisten lasten peruskoulun jälkeisten opintojen toteutumisesta.
  2. Espoo listaa keinoja, joilla voitaisiin varmistaa, että vieraskielisten lasten vanhemmat ymmärtävät S2-opetuksen valinnan vaikutuksen lapsen tulevaisuuden mahdollisuuksiin.
  3. Espoo listaa keinoja, joilla S2-opetuksen valinneiden vieraskielisten lasten osuutta voitaisiin laskea merkittävästi, esimerkiksi puoleen nykyisestä.  

Espoossa 20.1.2025

Juri Aaltonen, valtuutettu, sd

Valtuustopuhe metron kapasiteetin riittävyydestä

Tehtyä virhettä ei saa tekemättömäksi, mutta oireita saadaan taklattua mahdollistamalla nykyistä lyhyempi vuoroväli Kivenlahteen.

Hyvät kuulijat;

Metron kapasiteetin kasvattamisen hyötyjä on:

1) Matka-ajat lyhenevät joukko- ja henkilöautoliikenteessä.

2) Säästetään tie- ja katuinvestoinneissa sekä ympäristö- ja onnettomuuskustannuksissa,

3) Joukkoliikenteen käyttö kasvaa (esim. 120 sekunnin vuoroväli 150 sekunnin sijaan lisää matkustajia 2,3%)

4) Lipputulot kasvavat

Hyvät kuulijat,

Metron kapasiteetin tulevaisuuden haasteiden voittaminen edellyttää erittäin todennäköisesti tulevina vuosikymmeninä sitä, että voimme ajaa jokaisen metrovuoron Kivenlahteen/Kivenlahdesta. Ei riitä, että näin voidaan tehdä joka toisella tai kolmella vuorolle neljästä. Tämän takia olen tehnyt järjestelmästä löytyvän valtuustotoivomuksen, joka kuuluu:

”Kaupunginvaltuusto toivoo, että metron kapasiteettihanke (METKA) omalta osaltaan luo edellytyksiä sille, että tulevaisuudessa jokainen metrovuoro voidaan teknisesti ajaa Kivenlahteen/Kivenlahdesta.”

Kiitos,

Juri Aaltonen

kaupunginvaltuutettu, sd

Puhde pidetty valtuuskysymykseen saatavan vastauksen yhetydessä, johon liittyen seuraava:

Energian säästäminen, vastaus aloitteeseen

Arvoisa puheenjohtaja ja kollegat,

Haluan kiittää aloitteeseen annetusta vastauksesta.

Vastaus osoittaa, että Espoossa on tehty ja tehdään aktiivista ja suunnitelmallista kestävän kehityksen työtä mm. energiansäästössä.  

Vastaus osoittaa seikkaperäisesti senkin, että energiansäästö on muun ohella taloudellisesti merkittävää toimintaa.

Kiitos,

Valtuustoaloite rantaraitin turvallisuuden ja viihtyisyyden parantamiseksi

Valtuustoaloite rantaraitin turvallisuuden ja viihtyisyyden parantamiseksi (16.9.2024)

Espoon Rantaraitti on ainutkertainen kevyen liikenteen virkistys- ja ulkoilureitti, joka tarjoaa merellistä tunnelmaa ja kivaa tekemistä ympäri vuoden.

Espoon rantaraitti on kaikkien espoolaisten ylpeys ja sen suosio kasvaa koko ajan. Raitti paranee askel askeleelta. Viimeisin todella merkittävä ja erinomainen parannus oli raitin siirtyminen noin 200 metrin matkalta rantaan Villa Kolikarin kohdalla Koukkuniemessä.

Espoon asukasmäärän kasvaessa kasvaa myös raitin käyttäjämäärät. Jo vuoden 2018 Rantaraitin käyttäjätutkimuksessa (Metropolia AMK) kiinnitettiin huomioita pyöräilyn haasteellisuuteen kapealla rantaraitilla.

Varsinkin kovavauhtisen pyöräilyn yleistyminen aikuisten, lasten, lastenvaunujen ja koirien suosimalla raitille aiheuttaa liian usein vaaratilanteita.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustoaloitteena, että Espoo:

  1. Selvittää kattavasti Rantaraitin eri kohtien käyttäjämääriä, kulkutapoja ja kulkunopeuksia.
  2. Selvittää pyöräilyyn tai muuhun liittyvien vaaratilanteiden yleisyyttä rantaraitilla.
  3. Selvittää tarvetta ja mahdollisuuksia parantaa Rantaraitin turvallisuutta esimerkiksi asettamalla pyörille 10 kilometrin nopeusrajoitus vilkkaimpina käyttöaikoina tai pysyvänä.
  4. Selvittää muita keinoja Rantaraitin turvallisuuden kehittämiseksi.

Espoossa 16.9.2024

Juri Aaltonen

valtuutettu, sdp

Valtuustoaloite mm. Tyttöjen talon toiminnan tärkeydestä

Valtuustoaloite mm. Tyttöjen talon toiminnan tärkeydestä (3.6.2024)

Hyvinvointialueet vastaavat yhdessä kuntien kanssa asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistävistä palveluista.

Olennainen osa hyvinvointia ja terveyttä edistävistä palveluista tuotetaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimesta. Näiden järjestöjen toimintaa rahoitetaan merkittäviltä osin valtionavustuksilla.

Valtioneuvoston 25.4.2024 kehyspäätöksen mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtioavustuksia (Stean tuet) leikataan kuluvan vuoden tasosta 80 miljoonalla eurolla 2025 alusta lukien. Hallituskauden loppuun mennessä avustuksia leikataan vuositasolla yhteensä 130 miljoonalla eurolla eli kolmanneksella vuoden 2024 tasosta.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt organisoivat valtakunnallisesti satojen tuhansien vapaaehtoisten työtä ja tarjoavat tukea lukuisille eri ihmisille ja ihmisryhmille. Esimerkkejä toiminnasta ovat nuorten tai vanhusten kohtaamispaikkojen ylläpitäminen, vapaaehtoinen tukihenkilö- ja ystävätoiminta ja omaishoitajien lomitus, moninainen vertaistuki sekä kriisiapu. Järjestöjen toiminta mahdollistaa asukkaiden kohtaamisia lisäten yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemusta. Järjestöt ovat luomassa merkityksellistä yhteisöä.

Espoossa Stea rahoittaa yhdessä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa mm. Espoon Tyttöjen Talon, Yhteisötalo Espoon ja Matinkylän Naapuruustalon toiminnan. Espoo ei tällä hetkellä rahoita näiden palvelujen tuottamista.

Stea rahoittaa yksin mm. Espoon monikulttuuriset lapset ja nuoret ry:n Yhdessä vanhemmiksi -hanketta, jonka rahoitus päättyy 2024.  

Em. hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut ovat osoittautuneet tärkeiksi asukkaiden tuki- ja yhteisöllisyyspalveluiksi. Avoimet kohtaamispaikat myös tarjoavat ilmaisia toimintatiloja muille järjestöille.

Valtionavustusten leikkaaminen valtakunnallisesti kuluvasta vuodesta viidenneksellä jo vuoden 2025 alusta lukien vaarantaa vakavasti palveluita. Rahoituksen mahdollisesti vähentyessä uhkaa kadota tärkeiden palvelujen lisäksi myös olemassa olevia kustannustehokkaita ja vaikuttavia yhteisöllisiä palvelurakenteita.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustoaloitteena, että kaupunki

  • listaa merkittävää valtionavustusta saavat Espoossa hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja tuottavat sosiaali- ja terveysjärjestöt,
  • listaa em. järjestöjen valtionavustuksen määrän 2024
  • arvio em. järjestöjen valtionavustuksia saaneiden yksittäisten palvelujen tärkeyden espoolaisille,
  • arvio miten em. palveluille kävisi, jos valtionavustus loppuisi kokonaan ja
  • selvittää mahdollisuutta laatia yhdessä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa suunnitelma hyvinvointia ja terveyttä edistävien järjestöpalvelujen turvaamisesta valtionavustusten vähentyessä.

Espoossa 3.6.2024

Juri Aaltonen, valtuutettu, sd

Suomesta vihreällä energialla tulevaisuuden Norja (Aaltonen Länsiväylässä 13.3.2023)

Vihreä siirtymä on mahdollisuus, ei uhka. Emme saa tarrautua nurkkakuntaisesti vanhaan, vaan tartutaan mahdollisuuksiin. Tehdään vihreästä siirtymästä taloudellinen menestys ja pelastetaan samalla maailmaa. Tehdään Suomesta tulevaisuuden Norja.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat maailman isoimmat ongelmat. Jos niitä ei ratkaista, ei lapsillamme ole kotia. Vihreä siirtymä on tulevaisuuden elinehto.

Suomi on otollinen maa halvalle vihreälle energialle. Energian hinta on nousussa ja uudet kestävän kehityksen tuotantolaitokset tarvitsevat kasvavat määrät edullista energiaa. Suomi voi erityisesti tuulivoiman avulla tarjota mittavat määrät halpaa uusiutuvaa energiaa. Vihreän siirtymän kansainvälinen teollisuus (esim. vetyteollisuus) on hyvin tietoinen siitä, että aina ei tuule eikä aurinko paista. Tulevaisuuden tuotantolaitokset pystyvätkin ajamaan laitoksiaan silloin, kun halpaa energiaa on tarjolla.

Suomen maantiede antaa mahdollisuuden tuottaa massiiviset määrät halpaa vihreää energiaa. Halpa energia houkuttelee isoja kansainvälisiä investointeja. Investoinnit luovat työpaikkoja, talouskasvua ja hyvinvointia.

Suomen pitää toteuttaa aktiivisesti ympäristötavoitteitaan. Meidän pitää pakottaa yhteiskuntamme vihreään siirtymään. Kun toimimme maailman etujoukoissa, meillä on mahdollisuus olla kestävän kehityksen tuotteiden ja palvelujen edelläkävijöitä ja innovaattoreita. Luomme tulevaisuuden vientituotteita. Jos hidastamme muutosta ja jäämme odottamaan muualla syntyviä ratkaisuja, olemme tuomittuja näivettymään muualla tehtyjen innovaatioiden ja ratkaisujen käyttäjiksi.

Tehdään Suomesta tulevaisuuden Norja. Tarjotaan halpaa energiaan niin yrityksille kuin kotitalouksillekin. Luodaan vihreästä siirtymästä kannattavaa teollisuutta, houkutellaan halvalla energialla kansainvälisiä investointeja ja kannetaan oma vastuumme ja roolimme hiilivapaan maailman tulevaisuudesta aktiivisesti ja taakse vilkuilematta. Ollaan osa ratkaisua.

Juri Aaltonen

juristi, ammattiliiton puheenjohtaja

eduskuntavaaliehdokas (sd.)

ehdokasnumro 233

Uusimaa

Kirjoitus on julkaistu Länsiväylässä 11.3.2023.

Länsiväylä: Rantaraitti pysyy vaikealla kiertotiellä Nuottaniemessä

Espoon valtuusto saa 27.2. vastauksen rantaraittialoitteeseeni. Vastaus ei ikävä kyllä nopeuta rantaraitin toteuttamista kaavan mukaisesti Nuottaniemen länsirannalla.

Rantaraitti on tasa-arvoisen ulkoilun helmi, espoolaisten ylpeys ja kansainvälisestikin poikkeuksellisen upea. Noin 40 kilometriä pitkä Rantaraitti toteuttaa hienosti Espoon kaupungin tavoitteita lähiluonnosta ja virkistysmahdollisuuksista.

Pienetkin muutokset voivat parantaa rantaraitin toimivuutta merkittävästi. Hyvä esimerkki metreinä lyhyestä mutta toiminnallisuuden kannalta isosta parannuksesta oli raitin siirtyminen rantaan Villa Kolikarin kohdalla Haukilahdessa 2018.  Pieni muutos, iso vaikutus.

Rantaraitin kaava muun muassa Matinkylän Nuottaniemen länsiosassa hyväksyttiin 34 vuotta sitten. Kaavaa ei ole kuitenkaan tällä alueella saatu edistettyä. Raitti kiipeää edelleen kaavan vastaisesti jyrkkää ylämäkeä ja kiemurtelee 1989 hyväksytystä kaavan vastaisesti talojen välissä ja autotiellä. Rantaraitti on nyt Nuottaniemen länsiosassa liikuntarajoitteisille lähes kulkukelvoton.

Vuodesta 1989 kaupunki on yrittänyt saada Nuottaniemen tilannetta kuntoon vapaaehtoisin maakaupoin. Kaupunki on lähinnä odottanut, että maanomistajat tarjoaisivat maataan kaupungin ostettavaksi. Kauppoja ei ole syntynyt. Kaupungin on tarpeen ottaa asiassa aktiivisempi rooli.

Espoolaisilla on oikeus vaatia lainvoimaisen kaavan toteuttamista.

Nuottaniemen rannassa ei varmaankaan asu enää juuri ketään, joka on ostanut asuntonsa ennen vuotta 1989. Nuottaniemestä kaavan hyväksymisen jälkeen asunnon ostaneet ovat huomioineet kaavan kauppaa tehdessään. Uuden talon rakentaneet ovat tienneet kaavasta ja kaavalla on ollut alentava vaikutus tontin ostohintaan.

Rantaraitin tulee nimensä mukaisesti kulkea rannassa. Raitti tulee toteuttaa vuoden 1989 kaavan mukaisesti esteettömänä Nuottaniemen rannassa. Kaupungin pitää aikaisempaa aktiivisemmin tavoitella maanomistajien kanssa tonttikauppoja Nuottaniemessä.

Juri Aaltonen

kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (sd.)

Mielipekirjoitus Länsiväylässä 25.2.2023. Asian käsittely siirtyi valtuuston 20.3.2023 kokoukseen.

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial
Facebook
Twitter
LinkedIn
Instagram