Avainsana: puhe

Julkaistu

Valtuustoaloite vieraskielisten oppilaitten suomen kielen osaamisen parantamiseksi

Valtuustoaloite vieraskielisten oppilaitten suomen kielen osaamisen parantamiseksi (20.1.2025)

Espoon suomenkielisissä peruskouluissa on tällä hetkellä noin 9200 oppilasta, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Heistä noin 8000, noin 87 % lukee suomi toisena kielenä -oppimäärää (S2-opetus). Vieraskielisten osuus Espoon peruskoululaisista on noin 30%.

Suomen kieli (viralliselta nimeltään äidinkieli ja kirjallisuus) on yksi peruskoulun keskeisimpiä oppiaineita.  Suomi on myös peruskoulun virallinen opetuskieli. Suomen kielen osaaminen on aivan keskeinen edellytys opinnoissa menestymiselle.

Jos oppilas ei opi ymmärtämään kunnolla opetuskieltä eli suomea, hänen mahdollisuutensa menestyä suomeksi opetettavien aineiden opinnoissa heikkenevät ratkaisevasti.  Se on liukumäki syrjäytymiseen.

Vieraskielisten oppilaitten huoltajat ovat voineet jo vuosia valita lapselleen oppimäärältään suppeammat suomen kielen kurssit nimikkeellä S2-opetus. S2-opetusta opetetaan peruskoulun luokilla 1-9. S2-opetuksessa vaatimukset ovat ”normaalia” suomen kielen opetusta (S1-opetus) vaatimattomammat.

S2-opetusvalintaa tehdessä lapsen suomen kielen osaaminen on voinut olla lähes sama kuin S1-opetukseen menevällä, mutta muutamassa vuodessa rajusti erilainen. Tarkoitus on ollut, että kun kielitaito vahvistuu, oppilas siirtyisi S1-opetukseen. Siirtymistä S2-opetuksesta S1-opetukseen ei kuitenkaan käytännössä tapahdu.

Käytännössä peruskoulun S2-opetuksen jälkeen lapsella on isoja vaikeuksia osata suomea niin, että hän pärjäisi ysiluokan jälkeen toisen asteen tai myöhemmin korkea-asteen opinnoissa. Tämä tarkoittaa, että vieraskielisten lasten elinikäinen koulutustaso ”valitaan/määrätään” tosiasiassa alhaiseksi jo peruskoulun ala-asteella. Heikko suomen kielen osaaminen ”tuomitsee” heikkoon koulutustasoon ja koulutetumpia heikompaan työllisyysasteeseen. Heikko työllisyys altistaa köyhyydelle ja syrjäytymiselle, integraatio vaikeutuu.

S2-opetuksen valintaa ei ole tällä hetkellä sidottu lapsen suomen kielen taitoon. Määräävä asia on äidin rekisteriin merkitty kieli ja vanhempien valinta opetuksesta.

Vieraskielisen lapsen vanhemmat päättävät opiskeleeko lapsi peruskoulussa suomea S1- vai S2-opetuksessa. Koululla voi olla vahva ohjaava vaikutus valintaan.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustoaloitteena, että

  1. Espoo tekee vertailun S1- ja S2-opetukseen osallistuneiden vieraskielisten lasten peruskoulun jälkeisten opintojen toteutumisesta.
  2. Espoo listaa keinoja, joilla voitaisiin varmistaa, että vieraskielisten lasten vanhemmat ymmärtävät S2-opetuksen valinnan vaikutuksen lapsen tulevaisuuden mahdollisuuksiin.
  3. Espoo listaa keinoja, joilla S2-opetuksen valinneiden vieraskielisten lasten osuutta voitaisiin laskea merkittävästi, esimerkiksi puoleen nykyisestä.  

Espoossa 20.1.2025

Juri Aaltonen, valtuutettu, sd

Julkaistu

Valtuustopuhe Espoonlahden uimahallin hankesuunnitelmasta

 Hyvät kollegat,

(puhe on ennakkotieto, uimahallin hankesuunnitelma otettiin ennen puhetta pois valtuuston esityslistalta ja asia palautettiin valmisteluun 21.10.2024 valtuuston kokouksessa)

Espoonlahdessa ja Espoossa on liian vähän uima-allastilaa. Väestömäärän kasvaessa ja ikääntyessä uimahallipalvelujen kysyntä tulee kasvamaan.

Muutamia faktoja:

  • Espoonlahdesta on tulossa asukasmäärältään Espoon suurin kaupunkikeskus, jossa asuu nyt yli 60.000 asukasta. Väkiluku jatkaa vahvaa kasvua.
  • Nykyinen halli on ruuhkautunut.
  • Espoonlahden halliin tuli jo 2019 keskimäärin tunnin aikana 300 asiakasta, huipputuntien aikana noin 1000.
  • Suomen kunnissa on keskimäärin 52 asukasta/allasm2. Espoon luku 2019 oli 72 asukasta/allasm2, laski Matinkylän hallin myötä 56, mutta on nousemassa 63 jo vuonna 2030. Allasneliöihin on laskettu mukaan myös kiinni olevat Tapiolan ja Olarin uimahallit.
  • Liikuntalautakunta pitää hankesuunnitelman allasalaa liian pienenä. Uimahalli on liikuntainvestointi, joka johtaa selvästi liikunta-aktiivisuuden kasvuun kaikissa ikäryhmissä.

Hyvät valtuutetut,

Espoonlahden uimahallin hankesuunnitelmaan pitää lisätä monitoimiallas. Monitoimialtaassa voidaan harrastaa lähes kaikkea vesiliikuntaa: vesikävelyä, normiuintia, uimahyppyjä, sukellusta, vesipalloa, uppopalloa ja melkein kaikkea mikä mieleen tulee. Eli se palvelee laajasti espoolaisia liikunnan harrastajia.

Kaupunginhallituksen hyväksymän hankesuunnitelman puute on, että se ei sisällä uimahallin laajennusta uudella hyppyallashallilla.

Hankesuunnitelman valmistelun ongelma on, että siinä ei ole selvitetty mahdollisuutta laajentaa hallia monitoimialtaalla ilman kalliita 10 metrin hyppytornia ja omaa kisakatsomoa.

Allastilaa tarvitaan enemmän, mutta voimme kysyä, onko meillä nyt tai tulevaisuudessa varaa rakentaa 10 metrin sisähyppymahdollisuus omalla katsomolla? Harrastusmahdollisuus on jo Helsingissä ja Vantaalla.

Hyvät kollegat,

Nyt ei saa käydä samalla tavalla kuin Keski-Espoon uimahallissa kävi. Keski-Espoon halli on osoittautunut liian pieneksi alueen asukasmäärälle. Virheen tekeminen kerran on hyväksyttävissä, mutta sen tietoinen toistaminen nyt Espoonlahdessa ei ole hyväksyttävää.

Hyvät valtuutetut,

Ennen hankesuunnitelman hyväksymistä meidän tulee tietää, mitä maksaisi, jos hallia laajennettaisiin hankesuunnitelman liitteen mukaisella allashallilla, jossa olisi Leppävaaran uimahallin monitoimialtaaseen rinnastettava allas.

Teen seuraavan palautusesityksen:

Palautetaan hankesuunnitelma valmisteluun. Palautuksen aikana lasketaan hankesuunnitelman liitteen 2 vaihtoehdon B kustannukset, jos toteutetaan liitteen 2 vaihtoehdon B allashalli normaalilla (20x25m) monitoimialtaalla ilman omaa katsomoa.

Kiitos.

Juri Aaltonen

valtuutettu, sd

Julkaistu

Valtuustoaloite rantaraitin turvallisuuden ja viihtyisyyden parantamiseksi

Valtuustoaloite rantaraitin turvallisuuden ja viihtyisyyden parantamiseksi (16.9.2024)

Espoon Rantaraitti on ainutkertainen kevyen liikenteen virkistys- ja ulkoilureitti, joka tarjoaa merellistä tunnelmaa ja kivaa tekemistä ympäri vuoden.

Espoon rantaraitti on kaikkien espoolaisten ylpeys ja sen suosio kasvaa koko ajan. Raitti paranee askel askeleelta. Viimeisin todella merkittävä ja erinomainen parannus oli raitin siirtyminen noin 200 metrin matkalta rantaan Villa Kolikarin kohdalla Koukkuniemessä.

Espoon asukasmäärän kasvaessa kasvaa myös raitin käyttäjämäärät. Jo vuoden 2018 Rantaraitin käyttäjätutkimuksessa (Metropolia AMK) kiinnitettiin huomioita pyöräilyn haasteellisuuteen kapealla rantaraitilla.

Varsinkin kovavauhtisen pyöräilyn yleistyminen aikuisten, lasten, lastenvaunujen ja koirien suosimalla raitille aiheuttaa liian usein vaaratilanteita.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustoaloitteena, että Espoo:

  1. Selvittää kattavasti Rantaraitin eri kohtien käyttäjämääriä, kulkutapoja ja kulkunopeuksia.
  2. Selvittää pyöräilyyn tai muuhun liittyvien vaaratilanteiden yleisyyttä rantaraitilla.
  3. Selvittää tarvetta ja mahdollisuuksia parantaa Rantaraitin turvallisuutta esimerkiksi asettamalla pyörille 10 kilometrin nopeusrajoitus vilkkaimpina käyttöaikoina tai pysyvänä.
  4. Selvittää muita keinoja Rantaraitin turvallisuuden kehittämiseksi.

Espoossa 16.9.2024

Juri Aaltonen

valtuutettu, sdp

Julkaistu

Puhe vuoden 2024 budjetin valtuustokäsittelyssä 23.10.2023

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Ollaanko Espoon valtuustossa vastuullisia? Tavoitellaanko Espoossa kestävää taloutta ja hyviä palveluja? Arvostetaanko Espoossa kouluja, päiväkoteja ja kirjastoja? Pidetäänkö nuorten jaksamista tärkeänä? Entä terveys- ja sosiaalisia ongelmia ennaltaehkäiseviä palveluja, kuten uima- ja urheiluhalleja sekä seuroja?

Rakennetaanko Espoon taloutta kestävästi vai otetaanko lisää lainaa ja valetaan perustukset hiekalle?

Hyvät valtuutetut,

Vanhoillisporvarien käsi on jälleen kerran tukevasti lastemme lompakolla.

Meidän on vaadittava kestävää taloutta ja reilua yhteiskuntaan. Meidän on turvattava mm. koulujen, päiväkotien ja kirjastojen tulevaisuus. Lapsista leikkaaminen on tulevaisuuden tuhoamista.

Meidän tulee ottaa lainaa vain niin paljon kuin on välttämätöntä. Veronkevennysten rahoittaminen velalla olisi vanhoillisporvarien vastuutonta populistista talouspolitiikkaa. Tuon politiikan lopputulema on tulevaisuuden toivon menetystä ja lisääntyvät ongelmat niin kouluissa kuin muuallakin.

Hyvät kollegat,

Kaupunginjohtajan esityksessä Espoon toimintamenot kasvavat kuluvasta vuodesta noin 59 meuroa eli vajaa neljä prosenttia. Kustannusten kasvu on loogista mm. sen takia, että espoolaisten määrä kasvaa kuluvana vuonna ja ehkä ensi vuonnakin noin 8000:lla, eli vajaa 3 %. Lisäksi niin palkat ja kaikki hinnat ovat nousseet ja jatkavat nousuaan.

Koska hinnat nousevat, edellyttää nykyisen palvelutason ylläpito isompaa euromääräistä verokertymää. Jotta espoolaisten palvelutaso säilyisi vuoden 2023 tasolla, pitäisi verotulojen kasvaa ainakin inflaation verran. Verojen euromäärän pitäminen ennallaan ei huomioisi palkkojen nousua ja inflaation vaikutusta ja tarkoittaisi oikeasti verotuksen keventämistä. Tällaiseen espoolaisilla ei ole varaa.

Arvoisat kollegat,

Espoon pitkäaikaisen lainakannan nettomäärän ennustetaan kasvavan 2024 noin 17 meuroa. Määrä vastaa lähes 1:1 kiinteistöveron eurokertymän lisäysarviota vuodelta 2024.

Joka ainut Espoon tuloista vähennetty euro tarkoittaa käytännössä euroa lisälainaa kaupunginjohtajan pohjaesitykseen.

Verotuksen keventäminen esim. 5,2 %:in tarkoittaisi joko lisävelkaa tai vaarallisia leikkauksia kouluista ja päiväkodeista. Kasvun ja oppimisen toimiala kamppailee jo tänä päivänä vakavien rahoitusongelmien kanssa.

Arvoisat kollegat,

Veropopulismin ja veronkevennysten maksajiksi eivät saa joutua espoolaiset koululaiset, päiväkotilapset, seurat, kulttuuritoimijat ja harrastajat.

Veronkevennyksiä ei pidä rahoittaa ottamalla lisää velkaa. Lapsillamme on oikeus vaatia vastuullista taloudenpitoa.

Kannatan kaupunginjohtajan vastuullisia veroprosenttiesityksiä.

Kiitos.

Juri Aaltonen

valtuuutettu, sd

Julkaistu

Valtuustotoivomus: Metron jokaisen vuoron ajaminen Kivenlahteen

Länsimetron matkustajakapasiteetin riittävyys on ongelmissa. Tätä ongelmaa ratkaistaa mm. valtuuston 30.1.2023 hyväksymällä metron kapasiteetin lisäämishankkeella. Osana tätä hanketta pitää varmistaa, että pystymme tulevaisuudessa ajamaan jokaisen vuoron Kivenlahteen/Kivenlahdesta.


Tein Espoon kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2023 yksimielisesti hyväksytyksi tulleen valtuustotoivomuksen, joka kuuluu seuraavasti:


”Kaupunginvaltuusto toivoo, että metron kapasiteettihanke (METKA) omalta osaltaan luo edellytyksiä sille, että tulevaisuudessa jokainen metrovuoro voidaan teknisesti ajaa Kivenlahteen/Kivenlahdesta.”

Julkaistu

Teollisuuden palkansaajat 10-vuotta

Puhe juhlatilaisuudessa 8.12.2022.

Hyvät suomen viennin tekijät ja kollegat

Minulla on kunnia toivottaa teiden tervetulleiksi tähän Teollisuuden palkansaajien 10-vuotistapahtumaan.

11.12.2020 oli minulle mielenkiintoinen päivä. Osallistuin silloin yhtenä 11 liiton edustajasta Teollisuuden Palkansaajat ry:n perustavaan kokoukseen.

Kirjoitin facebooktililleni asiasta seuraavaa:

”Tehtiin juuri työmarkkinahistoriaa. STTKn, Akavan ja SAKn 11 liittoa (mm. ERTO) edustaen 400.000 teollisuuden ja lähitehtävien palkansaajaa perusti äsken Teollisuuden palkansaajat ry:n. Vuosien päästä tämä hetki voi olla suomalaisen työmarkkinan megajuttuja. Tavoitteena mm. yhteisiä neuvottelutavoitteita. Kunnon vastavoima EK:lle. Mukava fiilis vatsanpohjassa. Olla osana historiaa. Aika siistii.”

Nyt TP:llä on 14 jäsenliittoa ja niissä vajaa 500.000 teollisuusaloilla töissä olevaa jäsentä.

Hyvät kuulijat,

Mikä on Teollisuuden palkansaajat tänään? Ensinnä TP on edelleen keskusjärjestörajat ylittävä avoin keskustelualusta teollisuuden piirissä työskenteleville. Tämä on soittautunut hyvin tarpeelliseksi työmarkkinailmapiirin kiristymisen takia viimeisten vuosien aikana.

Koko Suomen historia ja menestys perustuu yhdessä sopimisen ja yhdessä tekemiseen. Suomi on liian pieni maa riitelyyn -periaate näyttää ainakin työmarkkinoilla unohtuneen.

Olen ollut Teollisuuden palkansaajat ry:n puheenjohtaja nyt kaksi vuotta. Tämä aika on ollut monella tavalla poikkeuksellista aikaa. Tyytymättömin olen siihen, että työmarkkinoiden osalta aika on ollut rikkomisen ja repimisen aikaa. Olemme suureksi osaksi jättäneet taaksemme yhdessä tekemisen ja yhteisen hyvän edistämisen. Lyhytnäköinen eduntavoittelu ja riidanhakuisuus ovat kasvaneet työmarkkinoilla vahvasti. Tästä on viimeisen vuodenkin ajalta ikäviä esimerkkejä.

Hyvät kuulijat,

Teollisuuden palkansaajat on tietoon perustuvan vaikuttamistyön organisaatio. Mitä tämä tarkoittaa? Se tarkoittaa, että olemme sitoutuneet tuottamana suomalaiseen työmarkkinakeskusteluun faktatietoa. Tavoitteemme on, että työmarkkinoihin liittyvät päätökset perustuvat faktoihin, ei vain uskomuksiin ja usein toistettuihin luultuihin tosiasioihin.

Viimeisiltä kahdelta vuodeltakin löytyy useita esimerkkejä TP:n tärkeistä tutkimuksista ja selvityksistä.

Helmikuussa 2021 julkaistiin TP:n toimesta tutkimus otsikolla Irti keksitetystä, kohti paikallista. Neljä myyttiä paikallisista sopimisesta.

Myytti 1: Suomen työmarkkina ovat jäykät. Tulos: Myytti ei pidä paikkaansa. Suomen työmarkkinat eivät ole kv-vertailussa jäykät.

Myytti 2: Paikallinen sopiminen lisää työllisyyttä. Tulos: Myytille ei löydy tieteellistä tukea.

Myytti 3: Paikallinen sopiminen lisää tuottavuutta. Tulos: Myytille ei ole löydettävissä tieteellistä tukea.

Tulokset eivät siis vastanneet julkisuudessa käytävää keskustelua. Hämmästyttää, että näitä myyttejä edelleen toistetaan julkisuudessa, vaikka ne eivät siis pidä paikkaansa.

Hyvät kuulijat,

Lokakuussa2021 julkaistiin Edistys-analyysi Suomen ja Ruotsin työmarkkinamallien vertailusta. Ovatko järjestelmät kovinkin erilaisia?

Vertailu osoitti mm., että vaikka Ruotsissa ei ole lakisääteistä yleissitovuutta, on Ruotsissa työehtosopimusten kattavuus 90 % ja Suomessa 91 %. Myytti siitä, että yleissitovuus tuottaisi työmarkkinoille hyvin erilaisen kehikon ei siis pidä paikkaansa. Sääntelykehikosta huolimatta eroa ei siis käytännössä ole.

Edelleen selvitys osoitti, että paikallista sopimista on Ruotsissa ja Suomessa saman verran yksityisellä sektorilla, mutta julkisella sektorilla paikallista sopimista on Suomessa vähemmän. Myytti siis siitä, että Ruotsissa olisi merkittävästi Suomen enemmän paikallista sopimista ei siis pidä paikkaansa.

Marraskuussa 2021 TP julkaisi analyysin, joka perustui yritysten edustajille tehtyyn kyselytutkimuksiin. Tulokset eivät olleet yllätys, mutta eivät vastanneet julkisuudessa käytävää keskustelua. Tutkimus osoitti, että 27 prosenttia yrityksistä, jotka soveltavat työehtosopimuksia, suhtautuvat negatiivisesti työmarkkinamalliimme. Kun huomaa, että työehtosopimuksen olennainen tehtävä on rajoittaa työnantajan yksipuolista päätösvaltaa, voidaan lukua pitää pienenä.

Tyytymättömimpiä olivat ne yrityspäättäjät, jotka eivät työehtosopimuksia yrityksessään sovella eivätkä työehtosopimuksia tunne. Heistä 61 % oli tyytymätön työehtosopimusjärjestelmään. Tämä asioita osaamattoman ja tuntemattoman porukan ääni kuitenkin kuuluu kohtuuttoman paljon julkisuudessa. Olisi toivottavaa, että järjestelmää kehitettäisiin niiden tahojen toiveiden ja tarpeiden mukaan, jotka sitä soveltavat, ei niiden, jotka eivät järjestelmää sovella eivätkä tunne.  

Hyvät kuulijat

Haluan muistuttaa kaikkia läsnäolijoita työmarkkinoiden kultaisesta säännöstä — Jos luottamus menetetään, ei jää kuin erimielisyys. Hartaasti toivon ja pyydän, että oikeasti mietitte, mitä sanoin.

Ihan lopuksi, vaikka Suomi onkin kansakuntien marraskuu, näemme kaikki negatiivisuuden kautta, haluan toivottaa teille hyvää iltaa.

Kiitos.

Julkaistu

Valtuustoaloite energian säästämiseksi talvella 2023

(12.9.2022, Aaltonen)

Putinin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on aiheuttanut Eurooppaan vakavan energiakriisin ja uhkaa johtaa Suomessakin jopa sähkön loppumiseen talvella 2023.

Suomen, Espoon ja suomalaisten pitää osoittaa, että emme taivu Venäjän kiristyksen edessä. Me pystymme vähentämään energiakriisin vaikutuksia mm. vähentämällä sähkön kulutusta. Sähkön ja yleisesti energian kulutuksen leikkaaminen on yksi pieni tapa osoittaa tukea Ukrainalle. Me kestämme energiakriisissä ja pysymme Ukrainan tukena.

Me allekirjoittaneet esitämme valtuustoaloitteena, että Espoon kaupunki selvittää kattavasti keinot ja toimenpiteet, joilla pystyttäisiin vähentämään kaupungin energian ja sähkön kulutusta 1.1.2023 – 31.3.2023 vähintään 10 prosentilla verrattuna vuoden takaiseen. Harkittavaan keinovalikoimaan voivat kuulua mm. valaistuksen vähentäminen, sisälämpötilojen alentaminen, mutta myös mm. uima-, jää- ja urheiluhallien ja vastaavien tilojen toiminnan muuttaminen, rajaaminen tai jopa väliaikainen sulkeminen.

Toteutettavien energiansäästökeinojen tulee olla kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestäviä eivätkä ne saa esim. lisätä turvattomuutta tai syrjäytymistä.

Espoossa 12.9.2022

Juri Aaltonen, valtuutettu, SDP

Muut allekirjoittaneet:

Kivekäs Liisa

Löyttyniemi Meri

Katainen Mervi

Värmälä Johanna

Kajava Henna

Nevanlinna Risto

Guzenina Maria

Ahlfors Tiina

Laakso Mikko

Sistonen Markku

Pentikäinen Aulikki

Jama Mohamed Ali

Marttila Helena

Karimäki Johanna

Keisteri-Sipilä Elli

Cederlöf Karin

Elo Tiina

Koponen Noora

Nores Mia

Poutala Mika

Vehmanen Emma-Stina

Ruoho Veera

Elo Simon

Hyrkkö Saara

Kauste Mika

Laakso Ville

Saramäki Sara

Julkaistu

Maarinsolmun kaavamuutos

Puheenvuoro Juri Aaltonen (sd) Espoon kaupunginvaltuustossa 22.8.2022, Aiheena Maarinsolmun kaavamuutos

Hyvä puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,


Espoon pahin ja yksi pk-seudun pahimmista liikennesumpuista on Maarinsolmun risteys Kehä I:llä. Risteys on viimeinen Kehä I:n valoristeys Espoossa.
Maarinsolmun uudistamisen vastustamista voisi verrata Leppävaaran Mestaritunnelin vastustamiseen. Jos olisimme nyt päättämässä Mestaritunnelista, niin kehtaisiko joku sitä vastustaa? Tuskin.


Marraskuussa 2011 avatun Mestaritunnelin ja sen ympäristön liikennejärjestelyt maksoivat yhteensä 147 miljoonaa euroa. Investointi oli välttämätön. Ilman tunnelia ja valoristeykset poistaneita liikennejärjestelyjä Kehä I:llä olisi joka ainut arki aivan järkyttävän massiiviset ruuhkat.


Hyvät kollegat,


Maarinsolmun risteyksen uudistaminen on ekologinen ja taloudellinen teko. Se lisää liikenneturvallisuutta ja alueella liikkuvien tyytyväisyyttä. Liikenteen sujuvoituminen tulee koskemaan kaikkia, niin autoilijoita, julkisen liikenteen käyttäjiä kuin myös kävelijöitä ja pyöräilijöitä.


Maarinsolmun valoristeys ei nyt mahdollista kevyttä liikennettä Tapiolan ja Otaniemen välillä. Tämä on tietysti toiminnallinen ongelma, mutta myös vakava turvallisuusriski.
Aivan liian usein näkee kävelijöitä pomppimassa kehän yli punaisiin valoihin pysähtyneiden autojen seassa. Ylitettäviä kaistoja on pahimmillaan seitsemän. Onneksi autojen seassa seikkailevat näyttävät ainakin yleensä ehtivän tien yli ennen autojen liikkeelle lähtöä. Turvallisuusongelmaa ei tule vähentämään alueelle suunnitellut opiskelija-asunnot.


Hyvät kollegat,


Liikennevalot aiheuttavat pysähdyksiä, ruuhkia ja kiihdytyksiä. Nämä tuovat mukanaan tarpeetonta ajanhukkaa, taloudellisia menetyksiä, tyytymättömyyttä ja liikennepäästöjä.
Maarinsolmun kaavaesityksen tavoitteiksi todetaan mm. ympäristöhaittojen lieventäminen sekä jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden parantaminen. Kannatan tällaisia tavoitteita.
Risteyksen toteuttaminen ei estä myöhemmin mahdollisesti toteutettavaa Hagalundinkallion tunnelia. Emme ole kuitenkaan nyt linjaamassa yhtään mitään mahdollisesta tunnelista. Maarinsolmun valoristeyksen ongelmat ovat niin massiiviset, että risteyksen tulevaisuutta ei kannata kytkeä muihin hankkeisiin.


Maarinsolmun uudistaminen on taloudellisesti järkevää. Hankkeen hyödyt ovat yli kaksinkertaiset verrattuna arvioituihin 50 miljoonan euron kustannuksiin. Eritasoliittymän arvioidaan synnyttävän jo lähitulevaisuudessa 2-3 miljoonan euron vuosittaiset liikennehyödyt.


Hyvät kollegat,


Maarinsolmun risteys tulee uudistaa mahdollisimman nopeasti ja siksi kannatan kaavamuutoksen hyväksymistä tänään tässä Espoon valtuuston juhlakokouksessa.
Kiitos.

Lopuksi täytyy syntyperäisenä tapiolalaisena lainata esityksestä yhtä kohtaa:

”Liittymässä on mahdollista korostaa Tapiolan puutarhakaupungin ja Otaniemen innovaatio- ja yrityskaupungin välistä saranaa korkeatasoisesti muotoilluilla siltarakenteilla ja jalankululle sekä pyöräilylle rakennettavalla futuristisella katoksella.”

”Maarinsolmun eritasoliittymän toteuttaminen erillisenä ei sulje pois mahdollisuuksia myöhemmin toteuttaa Hagalundintunnelia ja sen maanpäällisiä järjestelyitä liikenteellisesti toimivina, eikä estä kehittämästä ympäristöä toimivaksi, viihtyisäksi ja turvalliseksi.”

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial
Facebook
Twitter
LinkedIn
Instagram