Länsimetron matkustajakapasiteetin riittävyys on ongelmissa. Tätä ongelmaa ratkaistaa mm. valtuuston 30.1.2023 hyväksymällä metron kapasiteetin lisäämishankkeella. Osana tätä hanketta pitää varmistaa, että pystymme tulevaisuudessa ajamaan jokaisen vuoron Kivenlahteen/Kivenlahdesta.
Tein Espoon kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2023 yksimielisesti hyväksytyksi tulleen valtuustotoivomuksen, joka kuuluu seuraavasti:
”Kaupunginvaltuusto toivoo, että metron kapasiteettihanke (METKA) omalta osaltaan luo edellytyksiä sille, että tulevaisuudessa jokainen metrovuoro voidaan teknisesti ajaa Kivenlahteen/Kivenlahdesta.”
Metron sardiinipurkkimatkustaminen on vältettävä
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät kollegat,
Metron sardiinipurkkimatkustaminen on vältettävä.
Kysymys kuuluu: Mahtuuko Matinkylässä, Niittykummussa tai Urheilupuistossa metron kyytiin vuoden 2030 arkiaamuna klo 8? Ei välttämättä mahdu, ellei metron kapasiteettia lisätä.
Kannatan varauksetta hanketta mahdollistaa metron vuorovälin lyhentäminen kahteen minuuttiin. Kapasiteetti kasvaisi tällä teolla 25%.
Hyvät kuulijat,
Kivenlahti, Espoonlahti, Soukka, Kaitaa, Finnoo, Matinkylä, Niittykumpu ja Urheilupuisto alueiltakin matkustusmukavuuden pitää olla koko metromatkan ajan kunnossa. Ei riitä, että Tapiolasta lähtevissä junissa on tilaa.
Ilman kapasiteetin lisäämistä Urheilupuisto–Tapiola välillä ruuhka-ajan täyttöasteeksi vuonna 2030 ennakoidaan 100 – 111 prosenttia. Nyt ruuhka-aikaan toteutuneella 81 prosentin täyttöasteella matkustajat ovat pitäneet metroa ruuhkaisena.
Koronan aikaansaaman etätyöbuumin ei oleteta poistavan metron kapasiteettiongelmaa.
Hyvät kuulijat,
Metron kääntöraide olisi pitänyt rakentaa Matinkylään.
Matinkylän linjalla on ollut Tapiolassa yli viisinkertainen matkustajamäärä verrattuna Tapiolasta lähteviin juniin. Linjojen epätasainen kuormitus korostuu Kivenlahden liikenteen auettua. Joka toinen juna jää Tapiolaan, mutta matkustajat tulevat muualta. Kääntöraiteen sijainti oli paha virhe.
Tehtyä virhettä ei saa tekemättömäksi, mutta oireita saadaan taklattua mahdollistamalla nykyistä lyhyempi vuoroväli Kivenlahteen.
Hyvät kuulijat;
Metron kapasiteetin kasvattamisen hyötyjä on:
1) Matka-ajat lyhenevät joukko- ja henkilöautoliikenteessä.
2) Säästetään tie- ja katuinvestoinneissa sekä ympäristö- ja onnettomuuskustannuksissa,
3) Joukkoliikenteen käyttö kasvaa (esim. 120 sekunnin vuoroväli 150 sekunnin sijaan lisää matkustajia 2,3%)
4) Lipputulot kasvavat
Hyvät kuulijat,
Metron kapasiteetin tulevaisuuden haasteiden voittaminen edellyttää erittäin todennäköisesti tulevina vuosikymmeninä sitä, että voimme ajaa jokaisen metrovuoron Kivenlahteen/Kivenlahdesta. Ei riitä, että näin voidaan tehdä joka toisella tai kolmella vuorolle neljästä. Tämän takia olen tehnyt järjestelmästä löytyvän valtuustotoivomuksen, joka kuuluu:
”Kaupunginvaltuusto toivoo, että metron kapasiteettihanke (METKA) omalta osaltaan luo edellytyksiä sille, että tulevaisuudessa jokainen metrovuoro voidaan teknisesti ajaa Kivenlahteen/Kivenlahdesta.”
Kiitos.
Juri Aaltonen
kaupunginvaltuutettu, sd
Teollisuuden palkansaajat 10-vuotta
Puhe juhlatilaisuudessa 8.12.2022.
Hyvät suomen viennin tekijät ja kollegat
Minulla on kunnia toivottaa teiden tervetulleiksi tähän Teollisuuden palkansaajien 10-vuotistapahtumaan.
11.12.2020 oli minulle mielenkiintoinen päivä. Osallistuin silloin yhtenä 11 liiton edustajasta Teollisuuden Palkansaajat ry:n perustavaan kokoukseen.
Kirjoitin facebooktililleni asiasta seuraavaa:
”Tehtiin juuri työmarkkinahistoriaa. STTKn, Akavan ja SAKn 11 liittoa (mm. ERTO) edustaen 400.000 teollisuuden ja lähitehtävien palkansaajaa perusti äsken Teollisuuden palkansaajat ry:n. Vuosien päästä tämä hetki voi olla suomalaisen työmarkkinan megajuttuja. Tavoitteena mm. yhteisiä neuvottelutavoitteita. Kunnon vastavoima EK:lle. Mukava fiilis vatsanpohjassa. Olla osana historiaa. Aika siistii.”
Nyt TP:llä on 14 jäsenliittoa ja niissä vajaa 500.000 teollisuusaloilla töissä olevaa jäsentä.
Hyvät kuulijat,
Mikä on Teollisuuden palkansaajat tänään? Ensinnä TP on edelleen keskusjärjestörajat ylittävä avoin keskustelualusta teollisuuden piirissä työskenteleville. Tämä on soittautunut hyvin tarpeelliseksi työmarkkinailmapiirin kiristymisen takia viimeisten vuosien aikana.
Koko Suomen historia ja menestys perustuu yhdessä sopimisen ja yhdessä tekemiseen. Suomi on liian pieni maa riitelyyn -periaate näyttää ainakin työmarkkinoilla unohtuneen.
Olen ollut Teollisuuden palkansaajat ry:n puheenjohtaja nyt kaksi vuotta. Tämä aika on ollut monella tavalla poikkeuksellista aikaa. Tyytymättömin olen siihen, että työmarkkinoiden osalta aika on ollut rikkomisen ja repimisen aikaa. Olemme suureksi osaksi jättäneet taaksemme yhdessä tekemisen ja yhteisen hyvän edistämisen. Lyhytnäköinen eduntavoittelu ja riidanhakuisuus ovat kasvaneet työmarkkinoilla vahvasti. Tästä on viimeisen vuodenkin ajalta ikäviä esimerkkejä.
Hyvät kuulijat,
Teollisuuden palkansaajat on tietoon perustuvan vaikuttamistyön organisaatio. Mitä tämä tarkoittaa? Se tarkoittaa, että olemme sitoutuneet tuottamana suomalaiseen työmarkkinakeskusteluun faktatietoa. Tavoitteemme on, että työmarkkinoihin liittyvät päätökset perustuvat faktoihin, ei vain uskomuksiin ja usein toistettuihin luultuihin tosiasioihin.
Viimeisiltä kahdelta vuodeltakin löytyy useita esimerkkejä TP:n tärkeistä tutkimuksista ja selvityksistä.
Helmikuussa 2021 julkaistiin TP:n toimesta tutkimus otsikolla Irti keksitetystä, kohti paikallista. Neljä myyttiä paikallisista sopimisesta.
Myytti 1: Suomen työmarkkina ovat jäykät. Tulos: Myytti ei pidä paikkaansa. Suomen työmarkkinat eivät ole kv-vertailussa jäykät.
Myytti 2: Paikallinen sopiminen lisää työllisyyttä. Tulos: Myytille ei löydy tieteellistä tukea.
Myytti 3: Paikallinen sopiminen lisää tuottavuutta. Tulos: Myytille ei ole löydettävissä tieteellistä tukea.
Tulokset eivät siis vastanneet julkisuudessa käytävää keskustelua. Hämmästyttää, että näitä myyttejä edelleen toistetaan julkisuudessa, vaikka ne eivät siis pidä paikkaansa.
Hyvät kuulijat,
Lokakuussa2021 julkaistiin Edistys-analyysi Suomen ja Ruotsin työmarkkinamallien vertailusta. Ovatko järjestelmät kovinkin erilaisia?
Vertailu osoitti mm., että vaikka Ruotsissa ei ole lakisääteistä yleissitovuutta, on Ruotsissa työehtosopimusten kattavuus 90 % ja Suomessa 91 %. Myytti siitä, että yleissitovuus tuottaisi työmarkkinoille hyvin erilaisen kehikon ei siis pidä paikkaansa. Sääntelykehikosta huolimatta eroa ei siis käytännössä ole.
Edelleen selvitys osoitti, että paikallista sopimista on Ruotsissa ja Suomessa saman verran yksityisellä sektorilla, mutta julkisella sektorilla paikallista sopimista on Suomessa vähemmän. Myytti siis siitä, että Ruotsissa olisi merkittävästi Suomen enemmän paikallista sopimista ei siis pidä paikkaansa.
Marraskuussa 2021 TP julkaisi analyysin, joka perustui yritysten edustajille tehtyyn kyselytutkimuksiin. Tulokset eivät olleet yllätys, mutta eivät vastanneet julkisuudessa käytävää keskustelua. Tutkimus osoitti, että 27 prosenttia yrityksistä, jotka soveltavat työehtosopimuksia, suhtautuvat negatiivisesti työmarkkinamalliimme. Kun huomaa, että työehtosopimuksen olennainen tehtävä on rajoittaa työnantajan yksipuolista päätösvaltaa, voidaan lukua pitää pienenä.
Tyytymättömimpiä olivat ne yrityspäättäjät, jotka eivät työehtosopimuksia yrityksessään sovella eivätkä työehtosopimuksia tunne. Heistä 61 % oli tyytymätön työehtosopimusjärjestelmään. Tämä asioita osaamattoman ja tuntemattoman porukan ääni kuitenkin kuuluu kohtuuttoman paljon julkisuudessa. Olisi toivottavaa, että järjestelmää kehitettäisiin niiden tahojen toiveiden ja tarpeiden mukaan, jotka sitä soveltavat, ei niiden, jotka eivät järjestelmää sovella eivätkä tunne.
Hyvät kuulijat
Haluan muistuttaa kaikkia läsnäolijoita työmarkkinoiden kultaisesta säännöstä — Jos luottamus menetetään, ei jää kuin erimielisyys. Hartaasti toivon ja pyydän, että oikeasti mietitte, mitä sanoin.
Ihan lopuksi, vaikka Suomi onkin kansakuntien marraskuu, näemme kaikki negatiivisuuden kautta, haluan toivottaa teille hyvää iltaa.
Kiitos.
Valtuustoaloite energian säästämiseksi talvella 2023
(12.9.2022, Aaltonen)
Putinin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on aiheuttanut Eurooppaan vakavan energiakriisin ja uhkaa johtaa Suomessakin jopa sähkön loppumiseen talvella 2023.
Suomen, Espoon ja suomalaisten pitää osoittaa, että emme taivu Venäjän kiristyksen edessä. Me pystymme vähentämään energiakriisin vaikutuksia mm. vähentämällä sähkön kulutusta. Sähkön ja yleisesti energian kulutuksen leikkaaminen on yksi pieni tapa osoittaa tukea Ukrainalle. Me kestämme energiakriisissä ja pysymme Ukrainan tukena.
Me allekirjoittaneet esitämme valtuustoaloitteena, että Espoon kaupunki selvittää kattavasti keinot ja toimenpiteet, joilla pystyttäisiin vähentämään kaupungin energian ja sähkön kulutusta 1.1.2023 – 31.3.2023 vähintään 10 prosentilla verrattuna vuoden takaiseen. Harkittavaan keinovalikoimaan voivat kuulua mm. valaistuksen vähentäminen, sisälämpötilojen alentaminen, mutta myös mm. uima-, jää- ja urheiluhallien ja vastaavien tilojen toiminnan muuttaminen, rajaaminen tai jopa väliaikainen sulkeminen.
Toteutettavien energiansäästökeinojen tulee olla kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestäviä eivätkä ne saa esim. lisätä turvattomuutta tai syrjäytymistä.
Espoossa 12.9.2022
Juri Aaltonen, valtuutettu, SDP
Muut allekirjoittaneet:
Kivekäs Liisa
Löyttyniemi Meri
Katainen Mervi
Värmälä Johanna
Kajava Henna
Nevanlinna Risto
Guzenina Maria
Ahlfors Tiina
Laakso Mikko
Sistonen Markku
Pentikäinen Aulikki
Jama Mohamed Ali
Marttila Helena
Karimäki Johanna
Keisteri-Sipilä Elli
Cederlöf Karin
Elo Tiina
Koponen Noora
Nores Mia
Poutala Mika
Vehmanen Emma-Stina
Ruoho Veera
Elo Simon
Hyrkkö Saara
Kauste Mika
Laakso Ville
Saramäki Sara
Maarinsolmun kaavamuutos
Puheenvuoro Juri Aaltonen (sd) Espoon kaupunginvaltuustossa 22.8.2022, Aiheena Maarinsolmun kaavamuutos
Hyvä puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,
Espoon pahin ja yksi pk-seudun pahimmista liikennesumpuista on Maarinsolmun risteys Kehä I:llä. Risteys on viimeinen Kehä I:n valoristeys Espoossa.
Maarinsolmun uudistamisen vastustamista voisi verrata Leppävaaran Mestaritunnelin vastustamiseen. Jos olisimme nyt päättämässä Mestaritunnelista, niin kehtaisiko joku sitä vastustaa? Tuskin.
Marraskuussa 2011 avatun Mestaritunnelin ja sen ympäristön liikennejärjestelyt maksoivat yhteensä 147 miljoonaa euroa. Investointi oli välttämätön. Ilman tunnelia ja valoristeykset poistaneita liikennejärjestelyjä Kehä I:llä olisi joka ainut arki aivan järkyttävän massiiviset ruuhkat.
Hyvät kollegat,
Maarinsolmun risteyksen uudistaminen on ekologinen ja taloudellinen teko. Se lisää liikenneturvallisuutta ja alueella liikkuvien tyytyväisyyttä. Liikenteen sujuvoituminen tulee koskemaan kaikkia, niin autoilijoita, julkisen liikenteen käyttäjiä kuin myös kävelijöitä ja pyöräilijöitä.
Maarinsolmun valoristeys ei nyt mahdollista kevyttä liikennettä Tapiolan ja Otaniemen välillä. Tämä on tietysti toiminnallinen ongelma, mutta myös vakava turvallisuusriski.
Aivan liian usein näkee kävelijöitä pomppimassa kehän yli punaisiin valoihin pysähtyneiden autojen seassa. Ylitettäviä kaistoja on pahimmillaan seitsemän. Onneksi autojen seassa seikkailevat näyttävät ainakin yleensä ehtivän tien yli ennen autojen liikkeelle lähtöä. Turvallisuusongelmaa ei tule vähentämään alueelle suunnitellut opiskelija-asunnot.
Hyvät kollegat,
Liikennevalot aiheuttavat pysähdyksiä, ruuhkia ja kiihdytyksiä. Nämä tuovat mukanaan tarpeetonta ajanhukkaa, taloudellisia menetyksiä, tyytymättömyyttä ja liikennepäästöjä.
Maarinsolmun kaavaesityksen tavoitteiksi todetaan mm. ympäristöhaittojen lieventäminen sekä jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden parantaminen. Kannatan tällaisia tavoitteita.
Risteyksen toteuttaminen ei estä myöhemmin mahdollisesti toteutettavaa Hagalundinkallion tunnelia. Emme ole kuitenkaan nyt linjaamassa yhtään mitään mahdollisesta tunnelista. Maarinsolmun valoristeyksen ongelmat ovat niin massiiviset, että risteyksen tulevaisuutta ei kannata kytkeä muihin hankkeisiin.
Maarinsolmun uudistaminen on taloudellisesti järkevää. Hankkeen hyödyt ovat yli kaksinkertaiset verrattuna arvioituihin 50 miljoonan euron kustannuksiin. Eritasoliittymän arvioidaan synnyttävän jo lähitulevaisuudessa 2-3 miljoonan euron vuosittaiset liikennehyödyt.
Hyvät kollegat,
Maarinsolmun risteys tulee uudistaa mahdollisimman nopeasti ja siksi kannatan kaavamuutoksen hyväksymistä tänään tässä Espoon valtuuston juhlakokouksessa.
Kiitos.
Lopuksi täytyy syntyperäisenä tapiolalaisena lainata esityksestä yhtä kohtaa:
”Liittymässä on mahdollista korostaa Tapiolan puutarhakaupungin ja Otaniemen innovaatio- ja yrityskaupungin välistä saranaa korkeatasoisesti muotoilluilla siltarakenteilla ja jalankululle sekä pyöräilylle rakennettavalla futuristisella katoksella.”
”Maarinsolmun eritasoliittymän toteuttaminen erillisenä ei sulje pois mahdollisuuksia myöhemmin toteuttaa Hagalundintunnelia ja sen maanpäällisiä järjestelyitä liikenteellisesti toimivina, eikä estä kehittämästä ympäristöä toimivaksi, viihtyisäksi ja turvalliseksi.”
Espoon tilinpäätöksen 2021 ennakkotiedot
Juri Aaltonen (sd). Puhe Espoon valtuustossa 28.2.2022.
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,
Vuoden 2021 tilinpäätöksen ennakkotietojen mukaan Espoon tulos on paljon budjetoitua ja ennusteita parempi.
Vuosikate oli ennätyksellinen 384 miljoonaa euroa. Vuoden 2021 tulos on ylittämässä ennusteet 256 miljoonalla eurolla. Erinomaisen hyvän tuloksen mahdollisti erityisesti Marinin hallituksen talouspolitiikka ja hallituksen koronan vahinkojen korjaamiseen antamat tuet. Espoon talous 2021 oli loistava, mutta moni espoolainen voi koronan takia huonosti.
Hyvä valtuutetut,
Marinin hallituksen koronavahinkojen korjaamiseen antamat rahat tulisi käyttää siihen, mihin ne on tarkoitettu. Koronatukia ei ole tarkoitettu käytettäväksi kaupungin taseen parantamiseen. Koronatuet eivät saa olla jokin epämääräinen puskuri tulevien vuosien mahdollisiin haasteisiin.
Moni espoolainen voi huonosti. Mm. koululaisilla on oppimisvajetta, lapsilla harrastukset ovat katkenneet, vanhukset kärsivät yksinäisyydestä, moni on syrjäytynyt tai on joutunut syrjäytymisvaaraan koronan aikana.
Hyvät valtuutetut,
Suomen olympiakomitean mainoksessa sanotaan: Harrastamisen kipinä voi muuttaa koko elämän.
Koronan takia moni urheiluseura on menettänyt harrastajia. Voimme käyttää Marinin hallituksen koronavahinkojen korjaamiseen antamia tukia siihen, että jokaiselle nuorella olisi mahdollisuus harrastukseen. Voisiko kaupunki määräaikaisesti tukea seuroja harrastusmaksujen halventamiseksi?
Korona-aika on aiheuttanut liian monelle koululaiselle oppimisvajetta. Voimme käyttää Marinin hallituksen koronavahinkojen korjaamiseen antamia tukia siihen, että varmistettaisiin määräaikaisesti lisätukea kouluille koronavahinkojen korjaamiseen.
Liian moni vanhus kärsii yksinäisyydestä ja korona on pahentanut tilannetta. Voisimmeko käyttää hallituksen koronavahinkojen korjaamiseen antamia tukia vanhusten korona-aikana lisääntyneen yksinäisyyden vähentämiseen?
Hyvät valtuutetut,
VTT:n Kirsi Hyytinen kirjoitti 21.2. Helsingin Sanomissa kaupunkien roolista palvelujen tuottajina. Hän kirjoitti: ”Kaupungin tehtävä ei ole tuottaa taloudellista tulosta vaan hyvinvointia ja mahdollisuuksia.”
Hyvät valtuutetut,
Pidän välttämättömänä, että Marinin hallituksen koronavahinkojen korjaamiseen tarkoitetut tuet käytetään koronavahinkojen korjaamiseen. Tämän tulee näkyä niin TAKE-ohjelman tarkastelussa kuin myös vuoden 2023 talousarviossa.
Espoolaiset tarvitsevat tukea koronavaurioista selviämiseen. Meidän valtuutettujen velvollisuus on tarjota espoolaisille mahdollisuus elpymiseen. Marinin hallituksen korona-ajan talouspolitiikka mahdollistaa paremman huomisen.
Kiitos.
Nukkumisrauha koripallokenttien välittömään läheisyyteen
Espoon valtuusto 19.8.2019 Valtuustoaloite
Espoo on ilahduttavasti lisännyt ja on lisäämässä ulkoliikuntapaikkoja asukkaiden käyttöön. Tällaisia liikuntapaikkoja on muun ohella koulujen pihoilla. Koulujen pihat ovatkin usein erittäin kustannustehokkaita ja toimivia paikkoja esimerkiksi katukoripallon kentiksi.
Kaupunki ei ilmeisesti ole huomioinut riittävästi asvaltilla koripallon pelaamisen tai skeittaamisen aikaansaamaa ääntä ja sen vaikutusta joskus vain muutamien metrien päässä olevien asuntojen yörauhaan. Esimerkiksi Olarissa sijaitsevan Päivänkehrän koulun pihalle on valmistunut useita hienoja katukoripallokenttiä noin 10 metrin päähän rivitaloyhtiöistä.
Nuoret ja muutkin ovat ottaneet koripallokentät erinomaisesti vastaan ja niitä käytetään usein päivisin ja iltaisin. Tämä on hieno asia. Kohtuuton tilanne syntyy kun koripallon pelaaminen aloitetaan kello 23 ja se jatkuu lähes kello neljään aamulla. Yöllinen pelaaminen on yleistä. Lähiasunnoissa nukkuminen on tällöin monelle mahdotonta.
Koripallon asvalttiin ja korilevyyn osuminen, joskus yhdistettynä musiikin kuunteluun ja mopolla ajeluun, aiheuttaa lähitalojen asukkaille kohtuutonta äänihaittaa. Tällä hetkellä mikään ei tällaista pelaamista kiellä tai rajoita. Se saa jatkua äänestä huolimatta. Tilanne aiheuttaa sen, että lähitaloissa nukkuminen on monelle lähes mahdotonta. Ikkunoiden avaamisesta ei voi edes uneksia.
Esimerkiksi Hollannissa on itsestään selvyys, että tällaisilla pelikentillä on hiljaisuus kello 22. Yöllinen melu on katsottu asukkaille kohtuuttomaksi.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustoaloitteena, että kaupunki
- selvittäisi kuinka moni yleinen ulkoliikuntapaikka ml. katukoripallokenttä sijaitsee asutuksen välittömässä läheisyydessä ja
- asettaisi tarvittaessa kohtuuttoman melun estämiseksi lähellä asuntoja sijaitseville kentille hiljaisuuden, ja sen osoittavat taulut, esimerkiksi kello 22 alkaen sekä
- harkitsisi hiljaisuuden ja energiansäästön edistämiseksi kenttien valaistuksen sulkemista hiljaisuuden ajaksi.
Espoossa 19. elokuuta 2019
Juri Aaltonen (sd)
Espoon asunnot arviointikertomus
(20190518 valtuusto)
Arvoisat valtuutetut,
Espoon asunnot (EA) on Espoolle ja espoolaisille tärkeä yhtiö. Tätä kuvaa jo se, että 11 % espoolaisista asuu yhtiön vuokra-asunnoissa. Ikävä kyllä Espoon Asunnot Oy ei saavuttanut vuonna 2018 valtuuston sille asettamia tavoitteita.
Valtuusto on asettanut yhtiölle kaksi tulostavoitetta.
Tulostavoite 1: Asukastyytyväisyys
Ensimmäisen tavoite oli asukastyytyväisyyden pysyminen vähintään vuoden 2017 tasolla. Ikävä kyllä tämän tavoitteen toteutumista ei ole pystytty raportoimaan, koska yhtiössä on vaihdettu arviointijärjestelmää.
Puhelinpalvelun osalta asukastyytyväisyyttä on arvioitu NPS:llä ja siinä on saatu hyvät arviot. NPS luvun osalta erinomaisena arvona pidetään yleensä 50 ylittäviä lukuja. EA:n puhelinpalvelussa tyytyväisyys on ollut 56 ja suositeltavuus 47.
Tulostavoite 2: Asuntoaloitusten määrä
Toiseksi yhtiön tulostavoitteeksi valtuusto on asettanut asuntoaloitusten määrän. Tavoite on 400 aloitusta vuodessa. Arviointikertomuksessa todetaan, että tulosta ei saavutettu, mutta raporttiin ei ole kirjoitettu toteutuneiden aloitusten määrää. Toteuma oli tietojeni mukaan 187 aloitusta.
Espoon asuntojen epäonnistuminen asuntoaloitusten määrässä on vakava asia. Yhtiö on saavuttanut valtuuston asettaman aloitustavoitteen tällä vuosikymmenelle kerran. Viimeiset viisi vuotta ovat menneet seuraavasti:
2018: tavoite 400 ja toteuma 187, alitus -53%
2017: tavoite 400 ja toteuma 247, alitus -38%
2016: tavoite 300 ja toteuma 82, alitus -73%
2015: tavoite 300 ja toteuma 161, alitus -46%
2014: tavoite 300 ja toteuma 120, alitus -60 %
keskimääräinen tavoitteen alitus 53 %
Pelkästään viimeisten viiden vuoden aikana aloitusten määrä on alittanut valtuuston asettaman tavoitteen yhteensä 903 asunnolla, eli 53 prosentilla. Aloitustavoitteen alitus on varmasti yksi syy siihen, että yhtiöllä oli vuoden 2018 lopussa jonossa 5.095 asuntohakemusta.
Vetoan ja vaadin kaupunginjohtajaa ja konsernijaostoa etsimään kaikki mahdolliset keinot, joilla voidaan tukea, mahdollistaa ja varmistaa EA:n kyky täyttää sille asetetut tavoitteet.
Jos esteenä on kaupungin hallinnon hitaus, sitä tulee nopeuttaa. Jos syynä on tonttipula, kaupungin tulee aktiivisesti etsiä ja asunto-ohjelman mukaisesti antaa tontteja EA:lle. Jos syynä on EA:n toiminta, tulee yhtiön toimintaa kehittää. Jos syytä ei tiedetä, tulee välittömästi selvittää syyt ja korjata ne.
Olennaisinta on, että kaupungin konsernijohto ryhtyy välittömästi toimiin, joilla varmistetaan, että valtuuston EA:lle asettamat tavoitteet toteutuvat. Nykytilanne on kestämätön.
20.5.2019
Juri Aaltonen, sdp