Kategoria: Politiikka

Julkaistu

Valtuustopuhe Espoonlahden uimahallin hankesuunnitelmasta

 Hyvät kollegat,

(puhe on ennakkotieto, uimahallin hankesuunnitelma otettiin ennen puhetta pois valtuuston esityslistalta ja asia palautettiin valmisteluun 21.10.2024 valtuuston kokouksessa)

Espoonlahdessa ja Espoossa on liian vähän uima-allastilaa. Väestömäärän kasvaessa ja ikääntyessä uimahallipalvelujen kysyntä tulee kasvamaan.

Muutamia faktoja:

  • Espoonlahdesta on tulossa asukasmäärältään Espoon suurin kaupunkikeskus, jossa asuu nyt yli 60.000 asukasta. Väkiluku jatkaa vahvaa kasvua.
  • Nykyinen halli on ruuhkautunut.
  • Espoonlahden halliin tuli jo 2019 keskimäärin tunnin aikana 300 asiakasta, huipputuntien aikana noin 1000.
  • Suomen kunnissa on keskimäärin 52 asukasta/allasm2. Espoon luku 2019 oli 72 asukasta/allasm2, laski Matinkylän hallin myötä 56, mutta on nousemassa 63 jo vuonna 2030. Allasneliöihin on laskettu mukaan myös kiinni olevat Tapiolan ja Olarin uimahallit.
  • Liikuntalautakunta pitää hankesuunnitelman allasalaa liian pienenä. Uimahalli on liikuntainvestointi, joka johtaa selvästi liikunta-aktiivisuuden kasvuun kaikissa ikäryhmissä.

Hyvät valtuutetut,

Espoonlahden uimahallin hankesuunnitelmaan pitää lisätä monitoimiallas. Monitoimialtaassa voidaan harrastaa lähes kaikkea vesiliikuntaa: vesikävelyä, normiuintia, uimahyppyjä, sukellusta, vesipalloa, uppopalloa ja melkein kaikkea mikä mieleen tulee. Eli se palvelee laajasti espoolaisia liikunnan harrastajia.

Kaupunginhallituksen hyväksymän hankesuunnitelman puute on, että se ei sisällä uimahallin laajennusta uudella hyppyallashallilla.

Hankesuunnitelman valmistelun ongelma on, että siinä ei ole selvitetty mahdollisuutta laajentaa hallia monitoimialtaalla ilman kalliita 10 metrin hyppytornia ja omaa kisakatsomoa.

Allastilaa tarvitaan enemmän, mutta voimme kysyä, onko meillä nyt tai tulevaisuudessa varaa rakentaa 10 metrin sisähyppymahdollisuus omalla katsomolla? Harrastusmahdollisuus on jo Helsingissä ja Vantaalla.

Hyvät kollegat,

Nyt ei saa käydä samalla tavalla kuin Keski-Espoon uimahallissa kävi. Keski-Espoon halli on osoittautunut liian pieneksi alueen asukasmäärälle. Virheen tekeminen kerran on hyväksyttävissä, mutta sen tietoinen toistaminen nyt Espoonlahdessa ei ole hyväksyttävää.

Hyvät valtuutetut,

Ennen hankesuunnitelman hyväksymistä meidän tulee tietää, mitä maksaisi, jos hallia laajennettaisiin hankesuunnitelman liitteen mukaisella allashallilla, jossa olisi Leppävaaran uimahallin monitoimialtaaseen rinnastettava allas.

Teen seuraavan palautusesityksen:

Palautetaan hankesuunnitelma valmisteluun. Palautuksen aikana lasketaan hankesuunnitelman liitteen 2 vaihtoehdon B kustannukset, jos toteutetaan liitteen 2 vaihtoehdon B allashalli normaalilla (20x25m) monitoimialtaalla ilman omaa katsomoa.

Kiitos.

Juri Aaltonen

valtuutettu, sd

Julkaistu

Valtuustoaloite rantaraitin turvallisuuden ja viihtyisyyden parantamiseksi

Valtuustoaloite rantaraitin turvallisuuden ja viihtyisyyden parantamiseksi (16.9.2024)

Espoon Rantaraitti on ainutkertainen kevyen liikenteen virkistys- ja ulkoilureitti, joka tarjoaa merellistä tunnelmaa ja kivaa tekemistä ympäri vuoden.

Espoon rantaraitti on kaikkien espoolaisten ylpeys ja sen suosio kasvaa koko ajan. Raitti paranee askel askeleelta. Viimeisin todella merkittävä ja erinomainen parannus oli raitin siirtyminen noin 200 metrin matkalta rantaan Villa Kolikarin kohdalla Koukkuniemessä.

Espoon asukasmäärän kasvaessa kasvaa myös raitin käyttäjämäärät. Jo vuoden 2018 Rantaraitin käyttäjätutkimuksessa (Metropolia AMK) kiinnitettiin huomioita pyöräilyn haasteellisuuteen kapealla rantaraitilla.

Varsinkin kovavauhtisen pyöräilyn yleistyminen aikuisten, lasten, lastenvaunujen ja koirien suosimalla raitille aiheuttaa liian usein vaaratilanteita.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustoaloitteena, että Espoo:

  1. Selvittää kattavasti Rantaraitin eri kohtien käyttäjämääriä, kulkutapoja ja kulkunopeuksia.
  2. Selvittää pyöräilyyn tai muuhun liittyvien vaaratilanteiden yleisyyttä rantaraitilla.
  3. Selvittää tarvetta ja mahdollisuuksia parantaa Rantaraitin turvallisuutta esimerkiksi asettamalla pyörille 10 kilometrin nopeusrajoitus vilkkaimpina käyttöaikoina tai pysyvänä.
  4. Selvittää muita keinoja Rantaraitin turvallisuuden kehittämiseksi.

Espoossa 16.9.2024

Juri Aaltonen

valtuutettu, sdp

Julkaistu

Valtuustoaloite mm. Tyttöjen talon toiminnan tärkeydestä

Valtuustoaloite mm. Tyttöjen talon toiminnan tärkeydestä (3.6.2024)

Hyvinvointialueet vastaavat yhdessä kuntien kanssa asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistävistä palveluista.

Olennainen osa hyvinvointia ja terveyttä edistävistä palveluista tuotetaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimesta. Näiden järjestöjen toimintaa rahoitetaan merkittäviltä osin valtionavustuksilla.

Valtioneuvoston 25.4.2024 kehyspäätöksen mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtioavustuksia (Stean tuet) leikataan kuluvan vuoden tasosta 80 miljoonalla eurolla 2025 alusta lukien. Hallituskauden loppuun mennessä avustuksia leikataan vuositasolla yhteensä 130 miljoonalla eurolla eli kolmanneksella vuoden 2024 tasosta.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt organisoivat valtakunnallisesti satojen tuhansien vapaaehtoisten työtä ja tarjoavat tukea lukuisille eri ihmisille ja ihmisryhmille. Esimerkkejä toiminnasta ovat nuorten tai vanhusten kohtaamispaikkojen ylläpitäminen, vapaaehtoinen tukihenkilö- ja ystävätoiminta ja omaishoitajien lomitus, moninainen vertaistuki sekä kriisiapu. Järjestöjen toiminta mahdollistaa asukkaiden kohtaamisia lisäten yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemusta. Järjestöt ovat luomassa merkityksellistä yhteisöä.

Espoossa Stea rahoittaa yhdessä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa mm. Espoon Tyttöjen Talon, Yhteisötalo Espoon ja Matinkylän Naapuruustalon toiminnan. Espoo ei tällä hetkellä rahoita näiden palvelujen tuottamista.

Stea rahoittaa yksin mm. Espoon monikulttuuriset lapset ja nuoret ry:n Yhdessä vanhemmiksi -hanketta, jonka rahoitus päättyy 2024.  

Em. hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut ovat osoittautuneet tärkeiksi asukkaiden tuki- ja yhteisöllisyyspalveluiksi. Avoimet kohtaamispaikat myös tarjoavat ilmaisia toimintatiloja muille järjestöille.

Valtionavustusten leikkaaminen valtakunnallisesti kuluvasta vuodesta viidenneksellä jo vuoden 2025 alusta lukien vaarantaa vakavasti palveluita. Rahoituksen mahdollisesti vähentyessä uhkaa kadota tärkeiden palvelujen lisäksi myös olemassa olevia kustannustehokkaita ja vaikuttavia yhteisöllisiä palvelurakenteita.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustoaloitteena, että kaupunki

  • listaa merkittävää valtionavustusta saavat Espoossa hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja tuottavat sosiaali- ja terveysjärjestöt,
  • listaa em. järjestöjen valtionavustuksen määrän 2024
  • arvio em. järjestöjen valtionavustuksia saaneiden yksittäisten palvelujen tärkeyden espoolaisille,
  • arvio miten em. palveluille kävisi, jos valtionavustus loppuisi kokonaan ja
  • selvittää mahdollisuutta laatia yhdessä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa suunnitelma hyvinvointia ja terveyttä edistävien järjestöpalvelujen turvaamisesta valtionavustusten vähentyessä.

Espoossa 3.6.2024

Juri Aaltonen, valtuutettu, sd

Julkaistu

Puhe vuoden 2024 budjetin valtuustokäsittelyssä 23.10.2023

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Ollaanko Espoon valtuustossa vastuullisia? Tavoitellaanko Espoossa kestävää taloutta ja hyviä palveluja? Arvostetaanko Espoossa kouluja, päiväkoteja ja kirjastoja? Pidetäänkö nuorten jaksamista tärkeänä? Entä terveys- ja sosiaalisia ongelmia ennaltaehkäiseviä palveluja, kuten uima- ja urheiluhalleja sekä seuroja?

Rakennetaanko Espoon taloutta kestävästi vai otetaanko lisää lainaa ja valetaan perustukset hiekalle?

Hyvät valtuutetut,

Vanhoillisporvarien käsi on jälleen kerran tukevasti lastemme lompakolla.

Meidän on vaadittava kestävää taloutta ja reilua yhteiskuntaan. Meidän on turvattava mm. koulujen, päiväkotien ja kirjastojen tulevaisuus. Lapsista leikkaaminen on tulevaisuuden tuhoamista.

Meidän tulee ottaa lainaa vain niin paljon kuin on välttämätöntä. Veronkevennysten rahoittaminen velalla olisi vanhoillisporvarien vastuutonta populistista talouspolitiikkaa. Tuon politiikan lopputulema on tulevaisuuden toivon menetystä ja lisääntyvät ongelmat niin kouluissa kuin muuallakin.

Hyvät kollegat,

Kaupunginjohtajan esityksessä Espoon toimintamenot kasvavat kuluvasta vuodesta noin 59 meuroa eli vajaa neljä prosenttia. Kustannusten kasvu on loogista mm. sen takia, että espoolaisten määrä kasvaa kuluvana vuonna ja ehkä ensi vuonnakin noin 8000:lla, eli vajaa 3 %. Lisäksi niin palkat ja kaikki hinnat ovat nousseet ja jatkavat nousuaan.

Koska hinnat nousevat, edellyttää nykyisen palvelutason ylläpito isompaa euromääräistä verokertymää. Jotta espoolaisten palvelutaso säilyisi vuoden 2023 tasolla, pitäisi verotulojen kasvaa ainakin inflaation verran. Verojen euromäärän pitäminen ennallaan ei huomioisi palkkojen nousua ja inflaation vaikutusta ja tarkoittaisi oikeasti verotuksen keventämistä. Tällaiseen espoolaisilla ei ole varaa.

Arvoisat kollegat,

Espoon pitkäaikaisen lainakannan nettomäärän ennustetaan kasvavan 2024 noin 17 meuroa. Määrä vastaa lähes 1:1 kiinteistöveron eurokertymän lisäysarviota vuodelta 2024.

Joka ainut Espoon tuloista vähennetty euro tarkoittaa käytännössä euroa lisälainaa kaupunginjohtajan pohjaesitykseen.

Verotuksen keventäminen esim. 5,2 %:in tarkoittaisi joko lisävelkaa tai vaarallisia leikkauksia kouluista ja päiväkodeista. Kasvun ja oppimisen toimiala kamppailee jo tänä päivänä vakavien rahoitusongelmien kanssa.

Arvoisat kollegat,

Veropopulismin ja veronkevennysten maksajiksi eivät saa joutua espoolaiset koululaiset, päiväkotilapset, seurat, kulttuuritoimijat ja harrastajat.

Veronkevennyksiä ei pidä rahoittaa ottamalla lisää velkaa. Lapsillamme on oikeus vaatia vastuullista taloudenpitoa.

Kannatan kaupunginjohtajan vastuullisia veroprosenttiesityksiä.

Kiitos.

Juri Aaltonen

valtuuutettu, sd

Julkaistu

Nuoret äänestivät ”esivaalissa” 2023 Aaltosen eduskuntaan

Allianssi ry järjesti näissäkin eduskuntavaaleissa ”esivaalit” nuorille. Nuorisovaalien suosio on kasvanut vuosi vuodelta.

Nuoret valitsivat Uudeltamaalta eduskuntaan mm. Juri Aaltosen, SDP. Aaltosen sijoitus 2409 ehdokkaan joukossa oli 100. SDPn listalta tuli Uudeltamaalta valituksen viisi, joista Aaltonen oli neljäs.

  • Olen todella ylpeä ja otettu nuorilta saamastani luottamuksesta. Iso kiitos kaikille minua äänestäneille, sanoo Juri Aaltonen.

Nuorten valtakunnallisissa eduskuntavaaleissa äänesti noin neljäsosa kaikista 12-17 -vuotiasta. Ääniä annettiin yhteensä lähes 100.000.  Ehdolla olivat kaikki eduskuntavaaliehdokkaat.

Tarkat tulokset löytyvät Allianssi ry:n sivuilta Uutisista ja linkistä https://bit.ly/42tOIbQ

Julkaistu

Valtuustoaloite purkutaiteesta

Taide on hienoa. Haluan purkutaidetta myös Espooseen. Haluatko sinä? Miksi purettavaksi ”tuomittuja” taloja ei hyödynnetä Espoossa taidetapahtumiin? Keravalla on järjestetty useita suuren suosion saaneita purkutaidetapahtumia. Espoon pitää ottaa mallia Keravasta.

Esimerkiksi Olarin Avaruuskadun tyhjät ja purettaviksi tuomitut kerrostalot olisivat erinomainen kohde väliaikaiselle purkutaidetapahtumalle. Tapahtuman edistämiseksi tein 20.3 Espoon valtuustossa purkutaidetapahtumasta aloitteen.

Aloitteen tavoitteena on saada Olariin vanhoihin opiskelija-asuntoihin purkutaidetapahtuma ja selvittää laajemmin Espoon tyhjien kiinteistöjen hyödyntämistä.

Aloite kokonaisuudessaan:

—-

Valtuustoaloite purkutaidetapahtumien mahdollistamiseksi Espoossa

Espoon elinkeino- ja kilpailukykyjaos myi 6.3.2023 päätöksellä Olarin Avaruuskadulta kaksi asuintonttia Hartela Etelä-Suomi Oy:lle. Myydyillä tonteilla sijaitsee tällä hetkellä asumattomia entisiä opiskelijakerrostaloja.

Elinkeino- ja kilpailukykyjaosto hyväksyi 6.3. kokouksessa yksimielisesti jäsen Aaltosen esityksestä seuraavan toivomuksen: ”Elinkeino- ja kilpailukykyjaosto toivoo, että ostaja selvittäisi purkutaidetapahtuman järjestämistä rakennuksissa ennen purkamista.”

Purkutaidetapahtuman tavoitteena on saada tyhjillään olevaa tila hyödylliseen käyttöön. Purkutaidetapahtumalla tarkoitetaan purkamista odottavaan hylättyyn rakennukseen toteutettavia taideteoksia ja niiden muodostaman taidekokonaisuuden näyttelyä.

Esimerkiksi Keravalla on järjestetty suuren suosion saaneita purkutaidetapahtumia. Vuoden 2020 purkutaidenäyttelyn jälkivaikutuksena Keravan kaupunginhallitus teki päätöksen, jonka mukaan Kerava lähtee ensimmäisenä kuntana Suomessa systemaattisesti tarjoamaan tyhjillään olevia kiinteistöjään taide- ja kulttuuritoimijoille.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustoaloitteena, että kaupunki

– etsii keinoja kannustaa ja tukea ilman kustannuksia Hartela Etelä-Suomi Oy:tä toteuttamaan Olarissa purkutaidetapahtuman ostamillaan tonteilla ja

– selvittää mahdollisuudet osoittaa kaupungin omistuksessa olevia purettavaksi päätettyjä ja/tai muutoin tyhjillään olevia kiinteistöjä purkutaidetapahtumien käyttöön

Espoossa 20.3.2023

Juri Aaltonen (sd)

—–

Julkaistu

Puhe liittyen rantaraittiin valtuustossa 20.3.2023

(Käsittelyssä Aaltosen valtuustoaloite rantaraitin loppuun toteutuksen suunnittelusta Nuottaniemen länsirannalla)

Hyvät kollegat,

Espoon Rantaraitti on tasa-arvoisen ulkoilun helmi, espoolaisten ylpeys ja kansainvälisestikin poikkeuksellisen upea. Noin 40 kilometriä pitkä Rantaraitti toteuttaa hienosti Espoon kaupungin tavoitteita lähiluonnosta ja virkistysmahdollisuuksista.

Matinkylän alueen asukasmäärä on kasvanut viimeisten vuosikymmenien aikana massiivisesti ja jatkaa kasvuaan. Rantaraitista on tullut koko ajan tärkeämpi ja tärkeämpi ulkoilun ja virkistymisen kohde. Tarve toimivalle esteettömälle rantaraitille tulee vuosien saatossa vain kasvamaan.

Hyvät valtuutetut,

Pienetkin muutokset voivat parantaa rantaraitin toimivuutta merkittävästi. Hyvä esimerkki metreinä lyhyestä mutta toiminnallisuuden kannalta isosta parannuksesta oli raitin siirtyminen rantaan Villa Kolikarin kohdalla Haukilahdessa 2018.  Pieni muutos, iso vaikutus.

Hyvät kollegat,

Rantaraitin kaava muun muassa Matinkylän Nuottaniemen länsiosassa hyväksyttiin 34 vuotta sitten. Kaavaa ei ole kuitenkaan tällä alueella saatu edistettyä. Raitti kiipeää edelleen kaavan vastaisesti jyrkkää ylämäkeä ja kiemurtelee talojen välissä ja autotiellä. Rantaraitti on nyt Nuottaniemen länsiosassa liikuntarajoitteisille lähes kulkukelvoton. Tilanne on kestämätön ja Espoon arvojen vastainen.

Nuottaniemestä kaavan hyväksymisen 1989 jälkeen asunnon ostaneet ovat huomioineet kaavan kauppaa tehdessään. Uuden talon rakentaneet ovat tienneet kaavasta ja kaavalla on ollut alentava vaikutus tontin ostohintaan.

Viimeiset 34 vuotta kaupunki on lähinnä odottanut, että Nuottaniemen länsiosan maanomistajat tarjoaisivat maataan kaupungin ostettavaksi. Kauppoja ei ole syntynyt.

Hyvät valtuutetut,

Espoolaisilla on oikeus vaatia lainvoimaisen kaavan toteuttamista.

Rantaraitin tulee nimensä mukaisesti kulkea rannassa. Raitti tulee toteuttaa vuoden 1989 kaavan mukaisesti esteettömänä Nuottaniemen rannassa. Kaupungin pitää aikaisempaa aktiivisemmin tavoitella maanomistajien kanssa tonttikauppoja Nuottaniemessä.

Teen valtuustotoivomuksen, joka kuuluu seuraavasti:

Valtuusto toivoo, että rantaraitti toteutetaan ensisijaisesti vapaaehtoisin kaupoin voimassa olevan kaavan mukaisesti myös Nuottaniemen länsiosassa.

Kiitos.

Juri Aaltonen

kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (sd.)

Julkaistu

Valtuustotoivomus: Metron jokaisen vuoron ajaminen Kivenlahteen

Länsimetron matkustajakapasiteetin riittävyys on ongelmissa. Tätä ongelmaa ratkaistaa mm. valtuuston 30.1.2023 hyväksymällä metron kapasiteetin lisäämishankkeella. Osana tätä hanketta pitää varmistaa, että pystymme tulevaisuudessa ajamaan jokaisen vuoron Kivenlahteen/Kivenlahdesta.


Tein Espoon kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2023 yksimielisesti hyväksytyksi tulleen valtuustotoivomuksen, joka kuuluu seuraavasti:


”Kaupunginvaltuusto toivoo, että metron kapasiteettihanke (METKA) omalta osaltaan luo edellytyksiä sille, että tulevaisuudessa jokainen metrovuoro voidaan teknisesti ajaa Kivenlahteen/Kivenlahdesta.”

Julkaistu

Metron sardiinipurkkimatkustaminen on vältettävä

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät kollegat,

Metron sardiinipurkkimatkustaminen on vältettävä.

Kysymys kuuluu: Mahtuuko Matinkylässä, Niittykummussa tai Urheilupuistossa metron kyytiin vuoden 2030 arkiaamuna klo 8? Ei välttämättä mahdu, ellei metron kapasiteettia lisätä.

Kannatan varauksetta hanketta mahdollistaa metron vuorovälin lyhentäminen kahteen minuuttiin. Kapasiteetti kasvaisi tällä teolla 25%.

Hyvät kuulijat,

Kivenlahti, Espoonlahti, Soukka, Kaitaa, Finnoo, Matinkylä, Niittykumpu ja Urheilupuisto alueiltakin matkustusmukavuuden pitää olla koko metromatkan ajan kunnossa. Ei riitä, että Tapiolasta lähtevissä junissa on tilaa.

Ilman kapasiteetin lisäämistä Urheilupuisto–Tapiola välillä ruuhka-ajan täyttöasteeksi vuonna 2030 ennakoidaan 100 – 111 prosenttia. Nyt ruuhka-aikaan toteutuneella 81 prosentin täyttöasteella matkustajat ovat pitäneet metroa ruuhkaisena.

Koronan aikaansaaman etätyöbuumin ei oleteta poistavan metron kapasiteettiongelmaa.

Hyvät kuulijat,

Metron kääntöraide olisi pitänyt rakentaa Matinkylään.

Matinkylän linjalla on ollut Tapiolassa yli viisinkertainen matkustajamäärä verrattuna Tapiolasta lähteviin juniin. Linjojen epätasainen kuormitus korostuu Kivenlahden liikenteen auettua. Joka toinen juna jää Tapiolaan, mutta matkustajat tulevat muualta. Kääntöraiteen sijainti oli paha virhe.

Tehtyä virhettä ei saa tekemättömäksi, mutta oireita saadaan taklattua mahdollistamalla nykyistä lyhyempi vuoroväli Kivenlahteen.

Hyvät kuulijat;

Metron kapasiteetin kasvattamisen hyötyjä on:

1) Matka-ajat lyhenevät joukko- ja henkilöautoliikenteessä.

2) Säästetään tie- ja katuinvestoinneissa sekä ympäristö- ja onnettomuuskustannuksissa,

3) Joukkoliikenteen käyttö kasvaa (esim. 120 sekunnin vuoroväli 150 sekunnin sijaan lisää matkustajia 2,3%)

4) Lipputulot kasvavat

Hyvät kuulijat,

Metron kapasiteetin tulevaisuuden haasteiden voittaminen edellyttää erittäin todennäköisesti tulevina vuosikymmeninä sitä, että voimme ajaa jokaisen metrovuoron Kivenlahteen/Kivenlahdesta. Ei riitä, että näin voidaan tehdä joka toisella tai kolmella vuorolle neljästä. Tämän takia olen tehnyt järjestelmästä löytyvän valtuustotoivomuksen, joka kuuluu:

”Kaupunginvaltuusto toivoo, että metron kapasiteettihanke (METKA) omalta osaltaan luo edellytyksiä sille, että tulevaisuudessa jokainen metrovuoro voidaan teknisesti ajaa Kivenlahteen/Kivenlahdesta.”

Kiitos.

Juri Aaltonen

kaupunginvaltuutettu, sd

Julkaistu

Teollisuuden palkansaajat 10-vuotta

Puhe juhlatilaisuudessa 8.12.2022.

Hyvät suomen viennin tekijät ja kollegat

Minulla on kunnia toivottaa teiden tervetulleiksi tähän Teollisuuden palkansaajien 10-vuotistapahtumaan.

11.12.2020 oli minulle mielenkiintoinen päivä. Osallistuin silloin yhtenä 11 liiton edustajasta Teollisuuden Palkansaajat ry:n perustavaan kokoukseen.

Kirjoitin facebooktililleni asiasta seuraavaa:

”Tehtiin juuri työmarkkinahistoriaa. STTKn, Akavan ja SAKn 11 liittoa (mm. ERTO) edustaen 400.000 teollisuuden ja lähitehtävien palkansaajaa perusti äsken Teollisuuden palkansaajat ry:n. Vuosien päästä tämä hetki voi olla suomalaisen työmarkkinan megajuttuja. Tavoitteena mm. yhteisiä neuvottelutavoitteita. Kunnon vastavoima EK:lle. Mukava fiilis vatsanpohjassa. Olla osana historiaa. Aika siistii.”

Nyt TP:llä on 14 jäsenliittoa ja niissä vajaa 500.000 teollisuusaloilla töissä olevaa jäsentä.

Hyvät kuulijat,

Mikä on Teollisuuden palkansaajat tänään? Ensinnä TP on edelleen keskusjärjestörajat ylittävä avoin keskustelualusta teollisuuden piirissä työskenteleville. Tämä on soittautunut hyvin tarpeelliseksi työmarkkinailmapiirin kiristymisen takia viimeisten vuosien aikana.

Koko Suomen historia ja menestys perustuu yhdessä sopimisen ja yhdessä tekemiseen. Suomi on liian pieni maa riitelyyn -periaate näyttää ainakin työmarkkinoilla unohtuneen.

Olen ollut Teollisuuden palkansaajat ry:n puheenjohtaja nyt kaksi vuotta. Tämä aika on ollut monella tavalla poikkeuksellista aikaa. Tyytymättömin olen siihen, että työmarkkinoiden osalta aika on ollut rikkomisen ja repimisen aikaa. Olemme suureksi osaksi jättäneet taaksemme yhdessä tekemisen ja yhteisen hyvän edistämisen. Lyhytnäköinen eduntavoittelu ja riidanhakuisuus ovat kasvaneet työmarkkinoilla vahvasti. Tästä on viimeisen vuodenkin ajalta ikäviä esimerkkejä.

Hyvät kuulijat,

Teollisuuden palkansaajat on tietoon perustuvan vaikuttamistyön organisaatio. Mitä tämä tarkoittaa? Se tarkoittaa, että olemme sitoutuneet tuottamana suomalaiseen työmarkkinakeskusteluun faktatietoa. Tavoitteemme on, että työmarkkinoihin liittyvät päätökset perustuvat faktoihin, ei vain uskomuksiin ja usein toistettuihin luultuihin tosiasioihin.

Viimeisiltä kahdelta vuodeltakin löytyy useita esimerkkejä TP:n tärkeistä tutkimuksista ja selvityksistä.

Helmikuussa 2021 julkaistiin TP:n toimesta tutkimus otsikolla Irti keksitetystä, kohti paikallista. Neljä myyttiä paikallisista sopimisesta.

Myytti 1: Suomen työmarkkina ovat jäykät. Tulos: Myytti ei pidä paikkaansa. Suomen työmarkkinat eivät ole kv-vertailussa jäykät.

Myytti 2: Paikallinen sopiminen lisää työllisyyttä. Tulos: Myytille ei löydy tieteellistä tukea.

Myytti 3: Paikallinen sopiminen lisää tuottavuutta. Tulos: Myytille ei ole löydettävissä tieteellistä tukea.

Tulokset eivät siis vastanneet julkisuudessa käytävää keskustelua. Hämmästyttää, että näitä myyttejä edelleen toistetaan julkisuudessa, vaikka ne eivät siis pidä paikkaansa.

Hyvät kuulijat,

Lokakuussa2021 julkaistiin Edistys-analyysi Suomen ja Ruotsin työmarkkinamallien vertailusta. Ovatko järjestelmät kovinkin erilaisia?

Vertailu osoitti mm., että vaikka Ruotsissa ei ole lakisääteistä yleissitovuutta, on Ruotsissa työehtosopimusten kattavuus 90 % ja Suomessa 91 %. Myytti siitä, että yleissitovuus tuottaisi työmarkkinoille hyvin erilaisen kehikon ei siis pidä paikkaansa. Sääntelykehikosta huolimatta eroa ei siis käytännössä ole.

Edelleen selvitys osoitti, että paikallista sopimista on Ruotsissa ja Suomessa saman verran yksityisellä sektorilla, mutta julkisella sektorilla paikallista sopimista on Suomessa vähemmän. Myytti siis siitä, että Ruotsissa olisi merkittävästi Suomen enemmän paikallista sopimista ei siis pidä paikkaansa.

Marraskuussa 2021 TP julkaisi analyysin, joka perustui yritysten edustajille tehtyyn kyselytutkimuksiin. Tulokset eivät olleet yllätys, mutta eivät vastanneet julkisuudessa käytävää keskustelua. Tutkimus osoitti, että 27 prosenttia yrityksistä, jotka soveltavat työehtosopimuksia, suhtautuvat negatiivisesti työmarkkinamalliimme. Kun huomaa, että työehtosopimuksen olennainen tehtävä on rajoittaa työnantajan yksipuolista päätösvaltaa, voidaan lukua pitää pienenä.

Tyytymättömimpiä olivat ne yrityspäättäjät, jotka eivät työehtosopimuksia yrityksessään sovella eivätkä työehtosopimuksia tunne. Heistä 61 % oli tyytymätön työehtosopimusjärjestelmään. Tämä asioita osaamattoman ja tuntemattoman porukan ääni kuitenkin kuuluu kohtuuttoman paljon julkisuudessa. Olisi toivottavaa, että järjestelmää kehitettäisiin niiden tahojen toiveiden ja tarpeiden mukaan, jotka sitä soveltavat, ei niiden, jotka eivät järjestelmää sovella eivätkä tunne.  

Hyvät kuulijat

Haluan muistuttaa kaikkia läsnäolijoita työmarkkinoiden kultaisesta säännöstä — Jos luottamus menetetään, ei jää kuin erimielisyys. Hartaasti toivon ja pyydän, että oikeasti mietitte, mitä sanoin.

Ihan lopuksi, vaikka Suomi onkin kansakuntien marraskuu, näemme kaikki negatiivisuuden kautta, haluan toivottaa teille hyvää iltaa.

Kiitos.

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial
Facebook
Twitter
LinkedIn
Instagram